August Westermark

Westermarck aloitti näyttelijäopinnot Tukholman Kuninkaallisessa teatterissa vuonna 1857 ja teki ensiensiintymisensä sen päänäyttämöllä 1861. Myöhemmin Westermark kiersi useiden ruotsalaisten teatteriryhmien mukana ja 1869–1870 hän oli kiinnitettynä Helsingin Nya Teaternissa.[1] Vuonna 1870 Westermark perusti kaksikielisen Unga Finska Teatern -nimisen oppilasteatterin, jonka ensimmäinen näytäntö oli Turussa saman vuoden lokakuussa. Se kiersi runsaan vuoden ajan lähinnä Länsi-Suomen kaupungeissa, esiintyen muun muassa Porissa ja Tampereella, kunnes saapui Helsinkiin maaliskuussa 1872. Seurueeseen kuuluneista yhdeksästä näyttelijästä viisi osasi myös suomea ja toukokuussa 1872 heidät kiinnitettiin vastaperustetun Suomalaisen Teatterin ydinryhmäksi.[2]

Westermark oli myös ehdolla Kansallisteatterin edeltäjän Suomalaisen Teatterin ensimmäiseksi johtajaksi, mutta häntä ei ansioistaan huolimatta pidetty sopivana kielitaustansa vuoksi. Myöhemmin Westermark ja hänen ansionsa suomenkielisen ammattiteatterin syntymisessä on unohdettu lähes kokonaan. Esimerkiksi Suomalaisen teatterin historian 1900-luvun alussa julkaissut fennomaani Eliel Aspelin-Haapkylä ei teoksessaan mainitse Suomalaisen Teatterin ensimmäisten näyttelijöiden tulleen nimenomaan Westermarkin oppilasteatterista. Hänen avustuksellaan oli jo aikaisemmin keväällä 1872 saatu ensi-iltaan Aleksis Kiven näytelmä Margareta, jonka kantaesitystä edelisivät rajut kieliriidat pääkaupungin suomen- ja ruotsinkielisen kulttuuriväen kesken.[2]

Menetettyään puolet näyttelijöistään Suomalaiselle Teatterille, Westermarck yritti vielä kesällä 1872 jatkaa Helsingissä, mutta huonolla menestyksellä. Tämän jälkeen hän myi lavasteensa Suomalaiselle Teatterille ja palasi kotimaahansa.[2] Westermark vaikutti kuitenkin Suomessa vielä 1880-luvulla, toimien muun muassa eri puolilla maata kiertäneenä lausunnanopettajana aina vuosikymmenen jälkipuoliskolle saakka.[3] Hän kuoli kotikaupungissaan Tukholmassa 60-vuotiaana joulukuussa 1894.[1]