A. V. Koskimies

A. V. Koskimies pääsi ylioppilaaksi Vaasan lyseosta vuonna 1874. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1882 ja lisensiaatiksi vuonna 1891.[1]

A. V. Koskimies aloitti opettajanuransa suomen kielen kollegana Porvoon ruotsalaisessa lyseossa vuosina 1888–1891 ja toimi sen jälkeen latinan kielen lehtorina Porin lyseossa vuosina 1891–1892. Merkittävän elämäntyön A. V. Koskimies teki Helsingin Suomalaisessa normaalilyseossa, jossa hän toimi suomen ja ruotsin kielten lehtorina vuosina 1892–1907 ja samojen aineiden yliopettajana vuosina 1907–1926. Opettajana ja tulevien opettajien kouluttajana hän kehitti kaunokirjallisuuden opetusta sekä suomen kielen opetusmenetelmiä. Hänen tutkimustensa aiheita olivat pakanuuden aikainen henkilönnimistö, Christfried Ganander ja D. E. D. Europaeus. Professorin arvon hän sai vuonna 1926.

Koskimies teki kesällä 1885 kieli- ja kansatieteellisen kenttätyömatkan Inariin keräten sieltä laajan ja poikkeuksellisen arvokkaan inarinsaamenkielisen kieli- ja perinneaineiston. Sen hän julkaisi vasta 33 vuotta myöhemmin T. I. Itkosen kanssa sen jälkeen, kun tämä oli muuntanut kirjoitukset foneettiseksi transkriptioksi, suomentanut ne ja täydentänyt kokoelmaa Uula Morottajan kielennäyttein. Koskimies toimitti myös veljensä Kaarlo Koskimiehen kanssa uudistetun laitoksen Frans Ferdinand Ahlmanin suomalais-ruotsalaisesta sanakirjasta sekä julkaisi kokoelmat sananlaskuja ja vanhan kirjasuomen näytteitä.

Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntalaulu Kymmenen virran maa on alun perin Koskimiehen runo, johon sävelen teki Oskar Merikanto. Sen ensiesitys oli vuonna 1899.

A. V. Koskimiehen puoliso vuodesta 1900 oli runoilija ja suomentaja Ilta Bergroth.[2] Hänen veljensä oli Oulun hiippakunnan piispa Juho Koskimies.

• Kristfriid Ganander, eräs Porthanin työkumppani (Forsman, A. V.). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1887.
• Tutkimuksia Suomen kansan persoonallisen nimistön alalta 1. Pakanuuden aikainen nimistö. Lisensiaattiväitöskirja. Tekijän kustannuksella, Helsinki 1891.
• Taavetti Emanuel Taneli Europaeus. Gummerus, Jyväskylä 1896.
• Novellivalikoima suomalaisten kirjailijain teoksista. WSOY, Porvoo 1904.
• Kokoelma suomalaista runoutta koulua ja kotia varten. Yrjö Weilin, Helsinki 1905.
• Suomalaisuuden liiton nimiopas. Yrjö Weilin, Helsinki 1907.
• Inarinlappalaista kansantietoutta. Koonneet ja julkaisseet A. V. Koskimies ja T. I. Itkonen. Societé finno-ougrienne, Helsinki 1917.
• Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen. Salomon Kreander ja Juhana Castrén; julkaissut A. V. Koskimies. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1917.
• Agricolasta Juteiniin. Kirjallis- ja kielihistoriallisia näytteitä vanhemmasta suomalaisesta kirjallisuudesta. WSOY, Helsinki 1921.
• Vuosien varrelta. Runoelmia. WSOY, Porvoo 1926.

• Helsingin yliopiston opiskelijamatrikkeli Helsingin yliopiston keskusarkisto.
• Hirvonen, Maija: Koskimies, August Valdemar. Suomen kansallisbiografia 5. SKS, 2005.
• Morottaja, Matti et. al.: Inarinsaamelaiset – Tutkimus – A. V. Koskimies (Inarinsaamelaisista kertova sivusto) Saamelaismuseosäätio ja Anarâškielâ servi. Arkistoitu 25.10.2007. Viitattu 8.10.2007.
• Saarimaa, E. A.: Koskimies, Aukusti Valdemar. Kansallinen elämäkerrasto 3. WSOY, 1930.

• Vapaasti ladattavia A. V. Koskimiehen e-kirjoja Project Gutenbergiltä
• August Valdemar Koskimiehen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
• Anaras – Tutkimus – A.V. Koskimies (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pohjois-Pohjanmaan maakuntalaulu (Arkistoitu – Internet Archive)