August Mannerheim

August Erik Mannerheim (16. lokakuuta 1805 Askainen – 19. huhtikuuta 1876 San Donato)[1] oli suomalainen vapaaherra, pankinjohtaja ja virka- ja valtiopäivämies.

Mannerheimin vanhemmat olivat maaherra, kreivi Carl Erik Mannerheim ja Vendla Sofia von Willebrand. Mannerheim tuli ylioppilaaksi 1820 ja suoritti Suomen asiain komitean tutkinnon 1826. Hän sai kamarijunkkarin arvon 1830, valtioneuvoksen arvon 1856, kamariherran arvon 1862 ja todellisen valtioneuvoksen arvon 1866. Turun hovioikeuden auskultantti hän oli 1826 ja tuli samana vuonna Keisarin kanslian ja Suomen valtiosihteerinviraston ylimääräiseksi kanslistiksi Pietariin. Turun hovioikeuteen Mannerheim palasi ylimääräiseksi notaariksi 1829, senaatin talousosaston ylimääräinen kamarikirjuri hän oli 1831 ja uudelleen Keisarin kanslian ja Suomen valtiosihteerinvirastossa arkistonhoitaja vuodesta 1832, kirjaaja vuodesta 1839 ja toinen toimitussihteeri vuodesta 1841. Venäjän lähetystön palveluksessa Tukholmassa Mannerheim toimi 1843–1845 ja johtajana Suomen Pankissa vuodesta 1845 vuoteen 1866, jolloin hän oli myös Suomen kenraalikuvernöörin palveluksessa erityistehtävissä. Valtiopäiväedustaja aatelissäädyssä Mannerheim oli 1863–1864, 1867 ja 1872.[1]

Kreivi, Viipurin hovioikeuden presidentti, entomologi Carl Gustaf Mannerheim oli August Mannerheimin veli.[2]