August Kundt

Kundt opiskeli fysiikkaa ja matematiikkaa Leipzigissa ja Berliinissä vuodesta 1859 alkaen. Hänen opettajansa oli Heinrich Gustav Magnus, jonka johdolla hän väitteli tohtoriksi vuonna 1864 ja habilitoitui vuonna 1867. Vuonna 1868 hänet nimitettiin fysiikan professoriksi Zürichin polyteknilliseen korkeakouluun, vuonna 1870 Würzburgin yliopistoon ja vuonna 1872 vastaperustettuun Strasbourgin yliopistoon, jonne perustettiin hänen ajatustensa mukainen fysiikan laitos. Hänen uransa kohokohta oli hänen nimityksensä kokeellisen fysiikan professoriksi Berliinin yliopistoon vuonna 1888. Kundt oli maineikas opettaja, ja hänen oppilaidensa joukossa oli monia myöhemmin tunnettuja tiedemiehiä.[1][2]

Kundt oli kiinnostunut siitä, miten teoreettisen fysiikan tärkeitä kysymyksiä voitaisiin tutkia kokeellisesti. Hänen yli 50 tieteellistä julkaisuaan koskevat pääasiassa optiikkaa ja akustiikkaa. Hän tutki muun muassa nesteiden ja kaasujen poikkeavaa dispersiota, metallien optista käyttäytymistä ja kiteiden sähköisiä ominaisuuksia. Tunnetuimpia ovat hänen akustiikkaa koskevat kokeensa. Kundtin putki on hänen kehittämänsä tekniikka äänen nopeuden mittaamiseksi eri kaasuissa. Emil Warburgin kanssa elohopeakaasulle tehdyissä kokeissa Kundt osoitti, että elohopea oli yksiatominen kaasu.[1][2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta August Kundt Wikimedia Commonsissa