August Kuistio

Kuistio kävi Kadettikoulun 1920–1921 sekä Sotakorkeakoulun 1925–1927 (ye-upseeri 1928). Suomen sisällissotaan hän osallistui Satakunnan rintamalla vuonna 1918 ja myöhemmin myös Vienan retkikuntaan. Karjalan kaartin rykmentissä hän toimi monissa tehtävissä vuosina 1921–1927. Yleisesikunnassa hän työskenteli toimistoupseerina 1927–1932. Pohjois-Uudenmaan suojelukuntapiirin päällikkönä hän oli 1932-1939.

Talvisodassa Kuistio oli aluksi 3. divisioonan esikuntapäällikkönä sekä sittemmin IV armeijakunnan esikuntapäällikkönä 1939–1940. Välirauhan aikana hän komensi 9. prikaatia 1940–1941, josta jatkosodan sytyttyä tuli JR 9, jota hän komensi vuoteen 1943 asti. 15. prikaatin komentajana hän oli 1943–1944 ja toimi vuoden 1944 loppupuolella 3. divisioonan vt. komentajana. Vuosina 1944–1946 hän komensi JR 3:a, minkä jälkeen hän erosi vakinaisesta palveluksesta.[1]

Ylennykset: vänrikki 1919, luutnantti 1921, kapteeni 1924, majuri 1927, everstiluutnantti 1932, eversti 1940.[1]

August Kuistion aviopuoliso oli näyttelijä Vieno Viola Kariniemi. He saivat kolme lasta: Eila (1923-1998), Irja (1926-2014) ja Reino (1935-2010).[1] Perhe asui 1920-luvulla Viipurissa ja 1930-luvulla Keravalla. Jatkosodan jälkeen Kuistio toimi keskikoulun rehtorina Keiteleellä. Perhe muutti Tornioon, jossa August Kuistio kuoli tammikuussa 1963. August Kuistio oli lahjakas maalari. Hän opiskeli nuoruudessaan kuvataiteita ja eläköitymisen jälkeen maalasi ahkerasti niin maisemia kuin muotokuviakin.

August Kuistion sukupuusta löytyy merkittävä määrä pappeja, kirkkoherroja ja ainakin viisi luterilaisen kirkon piispaa. Hän oli suoraan alenevassa polvessa sukua muun muassa Turun piispalle Paavali Juustenille ja Porvoon piispalle Nicolaus Careliukselle.