August Fredrik Soldan

August Fredrik Soldanin isä oli kruununvouti Carl Gustaf Soldan. Soldan kävi Haminan kadettikoulun vuosina 1832–1838 ja Pietarin insinöörikoulun upseeriluokan 1838–1839, minkä jälkeen hän palveli insinööriupseerina Venäjän armeijassa, jossa sai 1840 luutnantin arvon. Vuosina 1843–1849 hän oli kemian apuopettajana Pietarin sotilasinsinöörikoulussa ja opiskeli 1847–1848 Saksan Giessenissä kuuluisan kemistin Justus von Liebigin johdolla. Vuoden 1848 vallankumouksen koettuaan Soldan ei ollut kiinnostunut palaamaan Venäjälle, vaan oleskeli jonkin aikaa Pariisissa sekä Englannissa, Norjassa ja Tukholmassa. Koska Soldan oli käytännössä karannut Venäjän armeijasta, hän muutti 1849 Venäjän viranomaisia pakoon Yhdysvaltoihin. Siellä hän työskenteli muun muassa poikakoulun opettajana Newarkissa, kemian apuopettaja Philadelphiassa ja kotiopettajana New Yorkissa. Hän sai 1852 patentin kehittämälleen maidonkuivausmenetelmälle ja perusti kuivamaitotehtaan kahden liikekumppanin kanssa. Hän osallistui myös Pennsylvanian osavaltion tilaamaan geologiseen tutkimukseen ja kartoitukseen. Soldan asettui vuonna 1858 Ruotsin Göteborgiin, jossa toimi luennoitsijana ja julkaisi kaupunkikaasun käyttöä koskeneen esitelmän. Hän palasi seuraavana vuonna Suomeen saatuaan viran Helsingin teknillisen reaalikoulun johtajana. Hän osallistui myös Helsingin kaasulaitoksen perustamiseen.[1][2] Vuonna 1860 Soldan osallistui Fabian Langenskiöldin ja Edmund von Bergin metsätaloudelliseen retkikuntaan erityistehtävänään selvittää mahdollisuuksia Suomen tervateollisuuden parantamiseen. Hänen tutkimusraporttinsa tervanpoltosta Pohjois-Suomessa ilmestyi seuraavana vuonna.[3]

Vuonna 1860 Suomen suuriruhtinaskunnalle päätettiin ottaa käyttöön oma raha, Suomen markka, ja Suomen senaatti sai luvan rahojen lyömiseen, joten erityisen rahapajan perustaminen tuli tarpeelliseksi. Rahapaja päätettiin perustaa Vuorihallituksen alaisuuteen erilleen Suomen Pankista. Laitoksen perustaminen annettiin Soldanin tehtäväksi, ja hän tutustui sitä varten rahapajoihin Tukholmassa, Hannoverissa ja Berliinissä. Palattuaan Suomeen vuonna 1861 hänet nimitettiin Rahapajan ensimmäiseksi johtajaksi. Rahojen lyöminen päästiin aloittamaan, kun Rahapajan rakennus erinäisten viivästysten jälkeen valmistui Helsingin Katajanokalle vuonna 1864. Soldan johti laitosta uutterasti yli kaksikymmentä vuotta. Viimeisinä vuosinaan hän sairasteli paljon ja oli usein virkavapaalla, mutta jatkoi kuitenkin muodollisesti Rahapajan johdossa kuolemaansa asti.[1] Vuosina 1864–1884 lyödyissä suomalaisissa kolikoissa on niin sanottuna rahamestarin merkkinä S-kirjain hänen sukunimensä alkukirjaimen mukaan.[4]

Rahapajan tilojen suunnittelun ja laitteiden hankinnan ohella Soldan osallistui myös rahojen ulkonäön suunnitteluun. Hänen määräyksestään suomalaisten kolikoiden kruunapuolelle tullut vaakunaleijonan kuva tehtiin Elias Brennerin 1700-luvun alussa piirtämän kuvan pohjalta. Hän oli mukana myös suomalaisten seteleiden suunnittelussa. Ennen Suomen Pankin setelipainon perustamista vuonna 1885 markkasetelit painettiin ulkomailla eikä niiden suunnittelu muutenkaan kuulunut Rahapajan johtajalle, mutta Suomen Pankki käytti Soldania erikoisasiantuntijana, sillä hän oli kiinnostunut kuvataiteista ja itsekin lahjakas piirtäjä. Hän suosi seteleissä perinteisiä kuva-aiheita kuten luontonäkymiä ja maisemakuvia, ja oli äärimmäisen pikkutarkka yksityiskohdissa. Vuonna 1879 liikkeelle lasketussa 50 markan setelissä oli Soldanin itsensä piirtämä kuva Viipurin lähellä sijaitsevasta Uuraansalmesta.[1]

Soldan oli taiteellisesti lahjakas ja hänen kahdesta lapsestaan tulikin taiteilijoita. Myös hänen sisarensa Augusta Soldan oli tunnettu taiteilija. Lisäksi Soldan harrasti filosofista pohdiskelua ja kirjoitti vuosien ajan keskeneräiseksi jäänyttä teosta oman maailmankatsomuksensa perusteista. Hän tiettävästi löysi totuuden filosofi Johann Friedrich Herbartin ajattelusta, johon tutustui vuonna 1867. Hän julkaisi 1877–1878 Finsk Tidskrift -lehdessä kaksiosaisen artikkelin ”Herbart och Rein”.[1]

August Fredrik Soldan oli vuodesta 1860 naimisissa Marie Müllerin kanssa. Heidän lapsiaan olivat taidemaalarit Venny Soldan-Brofeldt ja August Leopold Soldan sekä kirjailija Juhani Ahon rakastettuna tunnettu lastenhoito-opiston johtaja Tilly Soldan. Venny Soldanin kanssa naimisissa ollut Juhani Aho oli myös August Fredrik Soldanin vävy. Aho julkaisi vuonna 1901 appensa elämäkerran Aatteiden mies: piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä.[1]

• Om lysgas och dess användning (esitelmä, 1859)
• Om Finlands tjärindustri och dess möjliga förbättring (1861, suomeksi 1862 nimellä Suomen terwapoltosta ja kuinka se olisi parannettawa)

• August Fredrik Soldanin artikkeli ”Herbart och Rein” (1877–1878) (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi) Filosofia.fi
• Juhani Aho: Aatteiden mies: piirteitä August Fredrik Soldanin elämästä (1901) digitoituna