August Dufva

August Dufva (synt. n. 1888[1]) oli pietarinsuomalainen sorvari, joka toimi Pietarin suomalaisen punakaartin päällikkönä[2] ja myöhemmin Suomen sisällissodan aikana rintamakomentajana Tampereella.

August Dufva
Henkilötiedot
Syntynytn. 1888
Ammatti sorvari
Titteli ylipäällikkö
Muut tiedot
Järjestö Pietarin suomalainen punakaarti

Toiminta punakaartissa

Pietarin suomalainen punakaarti perustettiin lokakuun vallankumouksen jälkeen marraskuussa 1917, jolloin Dufva valittiin sen ensimmäiseksi päälliköksi. Sisällissodan sytyttyä 27. tammikuuta 1918, punakaarti lähetettiin Suomeen, missä se osallistui Hämeen rintamalla käytyihin taisteluihin.[3] Tampereen taistelun aikana maalis–huhtikuussa punaiset jakoivat kaupungin kolmeen puolustusvyöhykkeeseen. Dufva sai komennettavakseen eteläisen rintamalohkon, johon kuului myös pääradan varsi. Läntisen päälliköksi nimitettiin Aatto Koivunen ja itäisen Jaakko Meriö.[1][4]

Neuvosto-Venäjällä

Valkoisten vallattua Tampereen, Dufva pakeni huhtikuun puolivälissä Lahden, Kouvolan ja Viipurin kautta Neuvosto-Venäjälle. Hänen mukanaan pakomatkalla olivat myös Verner ja Jalmar Lehtimäki, Eino Rahja sekä Aleksanteri Vasten.[5] Venäjälle saavuttuaan Dufva palveli brittien perustamassa Muurmannin legioonassa, jossa hän vuoden 1919 alusta toimi majuri Ronald Forbes Meiklejohnin alaisuudessa tiedustelu- ja vakoilutehtävissä päätehtävänään Suomen asioiden seuraaminen.[6] Myöhemmin 1920-luvun alkupuolella hän vaikutti ainakin Leningradissa.[7]

Lähteet
  1. Malmi, Timo: Rynnäkkö läpi Tampereen: Kaupunki kiirastulessa 1918, s. 37. Tampere: Traff Kustannus, 2011. ISBN 978-952-67412-2-2. Teoksen verkkoversio.
  2. Kotonen, Tommi: Vallankumouksen eturintamassa – Punaupseeri Vilho Rosendahlin elämäkerta 19.9.2012. Ennen ja nyt. Viitattu 26.6.2016.
  3. Westerlund, Lars (toim.): Suomalaiset ensimmäisessä maailmansodassa: Venäjän, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Australian, Uuden Seelannin, Etelä-Afrikan, Yhdysvaltain, Kanadan ja Neuvosto-Venäjän armeijoissa vuosina 1914-22 menehtyneet suomalaiset sekä sotaoloissa surmansa saaneet merimiehet, s. 113–114. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2004. ISBN 952-53544-8-2. Teoksen verkkoversio.
  4. Manninen, Olli: Sisällissodan tapahtumia 2: Tampereen taistelut ja sodan loppu Pala Suomen historiaa. Viitattu 26.6.2016.
  5. Lehtimäki, Kimmo: Verner Lehtimäen elämästä Siirtolaisuusinstituutti. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 26.6.2016.
  6. Kotakallio, Juho: Hänen majesteettinsa agentit: Brittitiedustelu Suomessa 1918–41, s. 31–32. Helsinki: Atena-kustannus, 2014. ISBN 978-952-30002-5-4.
  7. Etsivän keskuspoliisin kansio Heikki Kaljusesta personal.inet.fi. Viitattu 26.6.2016.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.