August Aleks Bäckäng
August Aleks Bäckäng, sukunimi esiintyy myös muodossa Bäckeng (1861–1926) oli suomalainen Merikarvialta kotoisin ollut torppari, asioitsija ja arkkiveisujen tekijä.[1][2][3][4]
Arkkiveisuja
- Uusi nuorukaisten siwistys-laulu eli erään yljän walitus, enenn hyljättyä sulhoansa kaiwatessa. Kirj. ja mukaili Merikarwian lauluniekka. Pori 1884
- Uusi suru-laulu niistä tapahtuneista itsensä murhista, joita näillä seuduilla nähdään ja kuullaan. Pori 1884
- Yksi eriskummainen wekkuli-runo Elukkain rääkkäämisestä. 1885
- Yksi ihan uusi Wangeus-laulu, sekä ajallisesta wangeudesta että myös Ijankaikkisesta helwetin wangeudesta. Kirjoittanut omakätisesti A.A. Bäckeng istuessaan löysyyden wangeutta. Pori 1885
- Hirweä Murha-Laulu, elikkä lyhyt kertomus siitä äkillisestä kuoleman tapauksesta, kuinka erään talon wävy, Nikolai Matinpoika Pihlajamäki appiwaarinsa, Jaakko Moberg, elämänlangan ampumakoneen awulla katkasi. Murhattiin Merikarvan pitäjässä, Kyörtilän kylässä 25.10. 1887. Pori 1887
- Yleinen murhalaulu: koskeva koko maailman yleistä mellakkaa. Tämä laulu sai aineensa siitä raasta murhasta, joka tehtiin Merikarvian pitäjän Filppulan kylässä eräänä sunnuntai-iltana eli siis elokuun 9 päivänä vuonna 1925, jolloin talollisen poika Frans Selim Vanhatalo juomatovereidensa kätten kautta, seipään ja puukon iskuilla, törkeästi murhattiin; sepittänyt ja painattanut (se murharyöviöistä ja muista roistolaumojen konnantöistä sanomattoman paljon kärsinyt asioitsija, kirjailija ja runoseppä) A. A. Bäckäng. Tekijä, Pori 1926
Kirjallisuutta
- Päkkenki: merikarvialaisen kansanrunoilija August Aleks Bäckängin (1861-1926) löytyneet runot nykykirjaimilla sekä tietoja hänen elämästään. Merikarvia-seura, Merikarvia 2016
Lähteet
- Anna Kuismin : Rahvas ja kirjallisuuden rikkaruohot: Arkkiveisujen tekijät, myyjät ja kuluttajat 1800-luvun Suomessa, Ennen ja nyt historian tietosanomat 1/2021
- Kirjoituksia Merikarviasta, Merikarvia-seura Ry
- Kansalliskirjasto : Bäckäng, August Aleks
- Merikarvia. Muistosanoja A. A. Bäckäng'stä, Lalli, 29.04.1927, nro 95, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.