Attika
Attika (kreik. Αττική, Attikí)[2] eli Attikan alue (Περιφέρεια Αττικής, Periféreia Attikís) on yksi Kreikan aluehallinnon kolmestatoista alueesta. Se kuuluu Attikan hajautetun hallinnon alueeseen ja sen pääkaupunki on Ateena.[3][4] Alueen pinta-ala on 3 808 neliökilometriä ja asukasluku 3 827 624 (vuonna 2011).[5][1]
| Attikan alue Περιφέρεια Αττικής |
|
|---|---|
| Alue | |
 Sijainti |
|
| Valtio | Kreikka |
| Hajautetun hallinnon alue | Attika |
| Alueyksiköitä | 8 |
| Kuntia | 66 |
| Perustettu | 1987 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Ateena |
| Pinta-ala | 3 808 km² (12.) |
| Väkiluku (2011) | 3 827 624[1] (1.) |
| – väestötiheys | 1 005,15 as./km² |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | GR-I |
| – NUTS | EL3, EL30 |
| www.patt.gov.gr | |
Attika on myös Kreikan NUTS 1 -alue (EL3) sekä samalla NUTS 2 -alue (EL30).[6]
Historia
Antiikki
- Pääartikkeli: Antiikin Attika
Attika oli yksi antiikin Kreikan maakunnista. Sen asukkaat olivat joonialaisia. Ateenan kaupunkivaltiosta tuli viimeistään geometrisella kaudella Attikan johtava kaupunki ja muut kaupungit tulivat sen vallan alle. Kreikkalaisessa mytologiassa tapahtuma sijoitettiin jo varhaisempaan aikaan, ja Attikan yhdistäjänä ja kansallisena heeroksena pidettiin Theseusta.[7][8]
Klassisella kaudella Attikan väestö oli jaettu kymmeneen fyleen eli ”heimoon” ja 139 demokseen, jotka olivat Ateenan kaupunginosia tai Attikan maaseudun kyliä tai kyläkuntia. Tärkeitä keskuksia antiikin aikana Ateenan ohella olivat muun muassa mysteereistään tunnettu Eleusis, Ateenan satamakaupunki Pireus, hopeakaivoksistaan tunnettu Laureion sekä Marathon, jonka alueella käytiin kuuluisa Marathonin taistelu vuonna 490 eaa. Attikaan kuuluivat myös saaret Salamis ja Aigina.[7][8]
Myöhempi historia
Keskiajalla Attika oli muun Kreikan tavoin osa Bysantin valtakuntaa. 1200-luvulla ristiretkeilijät perustivat Ateenan herttuakunnan, joka käsitti Attikan ja alueita aina Makedonian rajalle asti.
Alueyksiköt ja kunnat
Vuoden 2011 alusta lähtien alue on jaettu alueyksiköihin ja kuntiin seuraavasti:[1]
Lähteet
- Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 7.1.2013. Viitattu 29.8.2014. (kreikaksi)
- Kreikan alueet: Attika EuroVoc. Multilingual Thesaurus of the European Union. Viitattu 28.8.2014.
- Σύσταση αποκεντρωμένης διοίκησης Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 3.7.2014. Viitattu 30.5.2014.
- Στοιχεία Επικοινωνίας Περιφερειών Υπουργείο Εσωτερικών (Kreikan sisäministeriö). Arkistoitu 13.8.2014. Viitattu 30.5.2014.
- Administrations of Greece Statoids. Viitattu 3.6.2014.
- Komission asetus (EU) N:o 1319/2013, annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 liitteiden muuttamisesta Euroopan unionin virallinen lehti L 342/1. 18.12.2013. Viitattu 28.7.2014.
- Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Attika, attikalainen tyyli, attikalainen vaasimaalaus, joonialaiset”, Antiikin käsikirja, s. 70–71, 241. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- Smith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
- Περιφέρεια Αττικής. Attikan alueen kotisivu. (kreikaksi)
