Attefallshus

Attefallshus (attefallare) on apurakennus, jollainen on Ruotsissa 2. heinäkuuta 2014 alkaen voitu rakentaa ehdot täyttäville tonteille ilman rakennuslupaa. Attefallshusetilla voi olla 30 m2:n rakennuspinta -ala ja 4 metrin harjakorkeus, ja se voidaan kalustaa vakituiseksi asuinpaikaksi. Uudet määräykset kattavat yhteensä viisi eri tyyppistä toimenpidettä: apuasunnot (omakotitalo), apurakennukset (esim. autotallit), laajennukset ja lisäasunto. Uusi rakennustyyppi on nimetty Stefan Attefallin mukaan, joka toimi Ruotsin asuntoministerinä vuosina 2010–2014. Vuonna 2017 aloitettiin valtiontutkinta laajemmasta attefallshus-alueesta [1], joka johti sivuasuntoihin 1. maaliskuuta 2020 alkaen 30 m2:n rakennusalalla.[2]

Esimerkki Attefallshusista lisäasuinrakennuksen muodossa.

Historia

Asunto-, rakennus- ja suunnittelulautakunta esitti joulukuussa 2013 selvityksen, jonka mukaan vapaasti seisovien vajojen kokonaispinta-alan tulisi olla 20 neliömetriä. Samassa tutkimuksessa tarkasteltiin myös uutta, rakennusalaltaan enintään 25 m2 olevaa rakennustyyppiä, jota voitaisiin käyttää vakituisena asuntona. Asuntoministeri kertoi sitten SVT:lle, että hallitus suositteli molempia ehdotuksia.[3][4][5] Hallitus antoi helmikuussa 2014 lakiasiainneuvostolle oikeudellisen neuvonnan, joka sai erittäin voimakasta kritiikkiä lakiasiainneuvostolta.[6] Kritiikki johti joihinkin muutoksiin lakiehdotuksessa, kun se esitettiin maaliskuussa 2014.[7][8]

Kiinnostus uutta talotyyppiä kohtaan oli suurta sen esittelyhetkellä ja asunnonomistajien valtakunnallinen yhdistys arvioi, että uudistus voisi tarjota 150 000-200 000 uutta kotia.[9] Tuloksena ei kuitenkaan ollut niin paljon koteja; vuonna 2015 attefallstaloihin saapui hieman yli tuhat hakemusta.[10] Rakentamisen aloitusluvan saaneiden attefall-talojen määrä on kasvanut joka vuosi vuodesta 2014 lähtien. 1. maaliskuuta 2020 apurakennusten pinta-ala laajennettiin 30 m²:iin, kun taas apurakennusten (esim. autotallien) pinta-alaa ei lisätty.[2]

Säännöt

Uusien määräysten mukaiset toimenpiteet koskevat vain tontteja, joilla on jo valmiiksi omakotitalo tai paritalo. Rakennuslupien vapautta on rajoitettu esimerkiksi taloissa ja historiallisesti erityisen arvokkailla alueilla. Attefallshusia tai laajennusta ei myöskään saa rakentaa 4,5 metriä lähemmäs naapurin rajaa, ellei naapuri sitä salli.

Toimenpiteet eivät edellytä rakennuslupaa, mutta ne edellyttävät tiettyjä kattokupuja lukuun ottamatta rakennusilmoitusta kunnalle ja sitä, että kunta jättää aloitusilmoituksen ennen rakentamisen aloittamista. Kunnan rakennuslautakunnan tulee katsoa, että toimenpiteen voidaan katsoa täyttävän kaavoitus- ja rakennuslain sekä muiden määräysten mukaiset vaatimukset. Rakennuslautakunta voi evätä aloitusilmoituksen, jos toimenpide ei täytä rakennuslupavapautuksen vaatimuksia tai jos toimenpide on jonkin muun muun, esimerkiksi palo- ja tapaturmasuojelusääntöjen vastainen. Jos tontti on lähellä vettä, voidaan vaatia rantasuojavapautta.

Aiemmat friggebodarin säännöt säilyvät, joten tontilla on mahdollista olla sekä Attefallshus että friggebod. Jokainen, jolla on tontti, jossa on yksi tai kaksi asuntoa, voi siis rakentaa sille yhden tai useamman vapaasti seisovan talon yhteensä enintään 15 m², yhden tai useamman Attefallshuksen yhteensä enintään 30 m² ja laajennuksen jopa 15 m². Lisäksi on mahdollista rakentaa kaksi kattokupolia, jos niitä ei ole aiemmin, ja omakotitaloon on mahdollista kalustaa ylimääräinen koti.

Toimenpiteet voivat olla ristiriidassa asemakaavan kanssa, mikä tarkoittaa, että on mahdollista rakentaa suurempaa kuin mitä kaavassa on ilmoitettu. On myös mahdollista rakentaa sellaiselle maa-alueelle, jota ei saa rakentaa kaavakaavan mukaan.[11]

Täydentävä asunto

Täydentävän asunnon rakennusala ei saa olla suurempi kuin 30 m² ja harjanteen korkeus enintään 4,0 m. Sitä ei saa sijoittaa 4,5 metriä lähemmäs rajaa, elleivät naapurit sitä salli. Sitä ei ole mahdollista sijoittaa lähemmäksi rajaa kadulle tai julkiselle paikalle. Sitä ei myöskään saa sijoittaa 30 metriä lähemmäksi rataa, ellei rataverkon haltija sitä salli. Kunta voi päättää kaavoituksessa, että toimenpiteeseen vaaditaan rakennuslupa. Rakennuslupavapaus ei koske rakennuksia tai taajama-alueita, jotka ovat erityisen arvokkaita historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, ympäristöllisesti tai taiteellisesti. Sitä ei myöskään sovelleta alueilla, joita häiritsee ampumaratojen tai kokonaispuolustuksen kannalta kansallisen edun mukaisten lentokenttien melu. Rakennusta varten on saatava lopullinen päätös. Täydentävä asunto on erikoistalo. Tämä tarkoittaa, että kodin on täytettävä ne vaatimukset, jotka esimerkiksi kaava- ja rakennusmääräys ja Asunto- ja kaavoituslautakunnan rakennusmääräys asunnolle asettavat.[12] Asunto- ja suunnitteluviraston rakennusmääräyksiä muutetaan mahdollistamaan pienempien asuntojen rakentaminen. [13]

Täydentävä rakennus

Apurakennuksen rakennusala ei saa olla suurempi kuin 30,0 m² ja harjanteen korkeus enintään 4,0 m. Apu- ja apurakennusten rakennusala lasketaan yhteen ja se saa olla yhteensä enintään 30,0 m². Kahden tai useamman rakennuksen pinta-ala on mahdollista jakaa siten, että 20 m² on asuinrakennusta ja 10 m² varastotilaa. Sitä ei saa sijoittaa lähemmäs rajaa kuin 4,5 metriä, elleivät naapurit sitä salli. Sitä ei ole mahdollista sijoittaa lähemmäksi rajaa kadulle tai julkiselle paikalle. Sitä ei myöskään saa sijoittaa lähemmäksi radan keskustaa kuin 30 m, ellei rataverkon haltija sitä salli. Kunta voi päättää kaavoituksessa, että toimenpiteeseen vaaditaan rakennuslupa. Rakennuslupavapaus ei koske rakennuksia tai taajama-alueita, jotka ovat erityisen arvokkaita historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, ympäristöllisesti tai taiteellisesti. Täydentävä rakennus voi olla esimerkiksi autotalli, varasto tai vierastalo. [14] Rakennusta varten on saatava lopullinen päätös. [12]

Laajennus asuinrakennukseen

Laajennus ei saa olla suurempi kuin 15 m², mikä voi olla esimerkiksi yhden 15 m²:n laajennus tai kahdessa kerroksessa 7,5 m²:n laajennus. Laajennus ei saa olla korkeampi kuin asuinrakennuksen asuinharjanteen korkeus. Sitä ei saa sijoittaa lähemmäs rajaa kuin 4,5 metriä, elleivät naapurit sitä salli. Rajaa ei ole mahdollista sijoittaa lähemmäksi katua tai julkista paikkaa. Kunta voi päättää kaavoituksessa, että toimenpiteeseen vaaditaan rakennuslupa. Rakennuslupavapaus ei koske historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, ympäristöllisesti tai taiteellisesti erityisen arvokkaita rakennuksia tai taajama-alueita. Sitä ei myöskään sovelleta alueilla, joita häiritsee ampumaratojen tai kokonaispuolustuksen kannalta kansallisen edun mukaisten lentokenttien melu. Jotta laajennusta voit käyttää, on ensin saatava lopullinen päätös. [15]

Ylimääräinen talo

Omakotitalossa toinen asunto voi olla asuintalo, mutta ei paritalo tai täydentävä omakotitalo. Kunta voi päättää kaavoituksessa, että toimenpiteeseen vaaditaan rakennuslupa. Rakennuslupavapaus ei koske rakennuksia tai taajama-alueita, jotka ovat erityisen arvokkaita historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, ympäristöllisesti tai taiteellisesti. Sitä ei myöskään sovelleta alueilla, joita häiritsee ampumaratojen tai kokonaispuolustuksen kannalta kansallisen edun mukaisten lentokenttien melu. Lisäasunnon kalustaminen edellyttää, että teet ilmoituksen ja saat aloitusilmoituksen ennen rakennustöiden alkamista. Jotta kodin voi ottaa käyttöön, on ensin saatava lopullinen päätös. [16]

Lähteet
  1. Bygga attefallshus? Vänta in nya reglerna!
  2. Attefallshus Boverket. Viitattu 17.1.2020. (ruotsiksi)
  3. SVT 2013-12-13 http://www.svt.se/nyheter/inrikes/forvaxt-friggebod-foreslas-bli-permanentbostad. Läst 2013-12-18
  4. "Ny rapport utreder konsekvenser av större friggebodar", boverket.se, läst den 30 mars 2014. Arkiverad från originalet, läst den 18 december 2013.
  5. Arkiverade kopian kristdemokraterna.se. Arkistoitu 8.4.2014. Viitattu 11.6.2014. läst 2014-08-08
  6. Förslag om större friggebodar sågas 28 februari 2014. svt.se. Viitattu 11 juni 2014.
  7. Marie Bergström: Ministerbesök i Attefallshus 20 mars 2014. Byggvärlden. Viitattu 11 juni 2014.
  8. Nya åtgärder som kan genomföras utan krav på bygglov, Prop. 2013/14:127 25 mars 2014. Socialdepartementet. Viitattu 11 juni 2014.
  9. Pressmeddelande: Attefallshus kan ge 200 000 nya bostadstillfällen 6 februari 2014. Villaägarnas riksförbund. Viitattu 22 juni 2014.
  10. Lotta Ringdahl: Attefallshusen blev en flopp 15 februari 2017. Hem & Hyra. Viitattu 16 februari 2017.
  11. Anna Persson: Allt om de nya bygglovsreglerna 10 juni 2014. Vi i villa. Viitattu 12 juni 2014.
  12. Bygglovsbefriad komplementbostadshus eller komplementbyggnad max 25 m², så kallat Attefallshus 1 juli 2014. Boverket. Arkistoitu 26 september 2014. Viitattu 7 augusti 2014.
  13. Boverket: Boverket informerar 2014:1 (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. Propositionen, s. 12
  15. Bygglovsbefriad tillbyggnad max 15 m² 1 juli 2014. Boverket. Arkistoitu 26 september 2014. Viitattu 7 augusti 2014.
  16. Inreda ytterligare en bostad utan bygglov 1 juli 2014. Boverket. Arkistoitu 26 September 2014. Viitattu 7 augusti 2014.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.