Atli Heimir Sveinsson

Atli Heimir Sveinsson (21. syyskuuta 1938 Reykjavík – kuolema ilmoitettu 21. huhtikuuta 2019) oli islantilainen säveltäjä ja musiikkipedagogi.[1]

Atli syntyi musikaaliseen perheeseen. Hänet lähetettiin 9-vuotiaana Heinz Edelsteinin johtamaan musiikkikouluun.[1] Atli opiskeli sitten Reykjavíkin musiikkiopistossa pianonsoittoa Rögnvaldur Sigurjónssonin johdolla ja sai diplominsa vuonna 1957. Hän jatkoi opintojaan vuodesta 1959 Kölnin musiikki- ja tanssiyliopistossa. Hänen opettajiaan olivat Günter Raphael, Rudolf Petzold, Bernd Alois Zimmermann, Wolfgang von der Nahmer, Karl Hermann Pillney ja Hans Otto Schmidt-Neuhaus. Diplominsa sävellyksessä ja musiikin teoriassa Atli sai vuonna 1963. Samana vuonna hän osallistui Darmstadtin kesäkurssille, jolla tapasi Olivier Messiaenin, Pierre Boulez'n, György Ligetin ja Bruno Madernan.[2]

Atli suoritti vielä vuonna 1964 opintoja Karlheinz Stockhausenin ja vuonna 1965 Alankomaissa Gottfried Michael Koenigin johdolla. Jälkimmäisen opastuksella hän perehtyi elektroniseen musiikkiin. Atli palasi Islantiin, perusti Reykjavíkin musiikkiopistoon sävellysluokan ja työskenteli vapaana tuottajana Islannin radioyhtiö Ríkisútvarpiðissa.[1] Atlin johdolla opiskelivat muiden muassa Atli Ingólfsson, Haukur Tómasson, Þorsteinn Hauksson ja Kjartan Ólafsson. Atli järjesti ISCM:n festivaalin ja yleiskokouksen Islannissa vuonna 1973. Hän toimi Pohjoismaisen säveltäjäneuvoston puheenjohtajana vuosina 1974–1976 ja organisoi Pohjoismaiset musiikkipäivät Reykjavíkissa vuonna 1976.[2] Atlille myönnettiin vuonna 1976 Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto ensimmäisenä islantilaisena. Palkinnon hänelle tuonut teos oli huilukonsertto.[1] Vuonna 1980 Atli perusti islantilaisen nykymusiikkifestivaali Myrkir músíkdagarin. Vuonna 1992 hän sai Alltingiltä elinikäisen kunniapalkan. Vuonna 1993 hänet valittiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi.[2]

Atlin tuotantoon kuuluu esimerkiksi kuusi sinfoniaa, yhdeksän konserttoa sekä oopperoita, kuten Damask Drum ja Vikivaki. Balettioratorion Tíminn og vatnið Atli sävelsi Steinn Steinarrin runoteokseen.[1]