Athene Lindian temppeli

Athene Lindian temppelin paikka on ikivanha kulttipaikka, joka on ollut käytössä jo esihistoriallisella ajalla. Paikka oli kulttikäytössä mahdollisesti jo esikreikkalaisella minolaisella ajalla ja myöhemmin mykeneläisellä ajalla. Esikreikkalainen alkuperä näkyy myös nimessä Lindia, joka ei ole kreikkalaista juurta. Lindia oli alun perin erillinen jumalatar, joka myöhemmin yhdistettiin yleiskreikkalaiseen Atheneen. Athenen toinen epiteetti paikalla oli Polias eli kaupungin suojelijatar.[2] Mykeneläisestä kulttuurista pyhäkkö periytyi antiikin kreikkalaisille.

Temppelin koillispää.

Temppelin lounaispää.

Kreikkalaisessa mytologiassa paikan kultin esitettiin syntyneen auringonjumala Helioksen pyynnöstä. Kun Athene syntyi Zeuksen päästä, Helios käski ”lapsiaan” eli rhodoslaisia rakentamaan Athenelle ensimmäisen pyhäkön. Rhodoslaiset tekivät näin, mutta unohtivat ottaa tulen mukaan. Siksi pyhäkössä suoritettiin verettömiä uhreja, toisin sanoen siellä ei uhrattu uhrieläimiä, joiden jäänteet yleensä poltettiin tulessa alttarilla, vaan esimerkiksi maan antimia. Mikäli Athene Lindian kultti paikalla oli todella veretön, käytäntö poikkesi yleisestä kreikkalaisesta käytännöstä. Tämä saattaa olla eräs merkki siitä, että kultti oli todella varhaisempaa alkuperää. Myytti tunnetaan Pindarokselta (Olympia VII, 35–49).[3] Toisen myyttiversion mukaan temppelin rakennuttivat Danaos tai tämän tyttäret danaidit, jotka kävivät saarella Egyptistä.[4]

Alkuperäinen, esihistoriallinen kulttipaikka on saattanut olla suuressa luolassa, joka sijaitsee akropoliin itärinteessä suunnilleen myöhemmän temppelin alapuolella. Antiikin aikana ylhäällä akropoliilla on ollut alun perin todennäköisesti ulkoilmapyhäkkö tai jonkinlainen pyhä lehto viimeistään geometrisella kaudella 900–700-luvulla eaa. Temppeli rakennettiin paikalle arkaaisella kaudella 500-luvulla eaa. tyranni Kleobuloksen aikana.[3][4]

Athene Lindian temppeli oli antiikin aikana koko Rhodoksen tärkein. Siksi Lindos säilyi merkittävänä kaupunkina vielä senkin jälkeen, kun Rhodoksen kaupunki perustettiin yhteisrhodoslaiseksi keskukseksi vuonna 408 eaa. Arkaainen temppeli tuhoutui tulipalossa klassisen kauden lopulla noin vuonna 350–342 eaa. Tämän jälkeen hellenistisen kauden alussa viimeistään noin vuonna 300 eaa. rakennettiin uusi temppeli, jonka rauniot nykyisin ovat paikalla. Myöhemmin rakennettiin myös monumentaalinen temppelille johtanut propylaia-porttirakennus ja portaikko.[2][3][5]

Timakhidas kirjoitti ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Lindoksen temppelin kronikan, joka kirjaa temppelin historiaa ja kuvaa, minkälaisia votiivilahjoja pyhäkölle oli annettu.[2] Paikkaan liitettyjen myyttien mukaan Herakles olisi antanut pyhäkölle kaksi kilpeä ja Menelaos Pariksen kypärän.[2] Historiallisesti tiedetään, että esimerkiksi Filippos V lahjoitti temppelille joka kymmenennen viholliselta voitetun kilven ja kypärän vuonna 211 eaa. Myös Aleksanteri Suuri teki temppelille suuren lahjoituksen.[3]

Bysanttilaisena aikana temppeli ja akropoliin luola olivat Neitsyt Marian kulttipaikkana.[3] 1300-luvulla temppeli tuli muun akropoliin ohella osaksi Johanniittain ritarikunnan rakentamaa linnoitusta.[6]

Temppelin arkeologiset tutkimukset suoritti tanskalainen Carlsberg-säätiö vuosina 1900–1914 aluksi Karl Frederik Kinchin ja Christian Blinkenbergin johdolla ja myöhemmin Ejnar Dyggven johdolla.[4] Tutkimukset julkaistiin usessa osassa vuodesta 1931 lähtien. Vuosina 1910–1916 ja 1929–1932 temppeliä tutkivat ja entisöivät italiaiset arkeologit Amedeo Maiuri ja Giulio Jacopi.[3]

Temppelin sisäosaa ja kunnostettua seinää.

Kivisiä thesauroi-laatikoita temppelille annetuille raha- yms. lahjoituksille.

Athene Lindian temppeli on suhteellisen pienikokoinen suhteessa sen luonnonympäristöön ja monumentaaliseen arkkitehtooniseen ympäristöön. Sen pituus on noin 21,7 metriä ja leveys noin 7,8 metriä. Temppeli on rakennettu koillis-lounaissuunnassa ja avautuu koilliseen akropoliin sisäänkäynnille ja propylaialle päin. Temppeli oli amfiprostyylitemppeli ja sen kummassakin päässä oli neljä doorilaista pylvästä. Rakennus oli tehty paikallisesta kalkkikivestä.[1][3]

Sisällä temppelissä on ollut Athenen kulttikuva. Varhaisempi kulttikuva on mahdollisesti esittänyt istuvaa Athenea, jolla on ollut erityinen koruin koristettu polos-päähine. Myöhempi kulttikuva esitti todennäköisesti seisovaa Athenea, jolla oli kädessä kilpi. Se muistutti monin tavoin Feidiaan Parthenoniin veistämää Athene Parthenosta, mutta jumalattaren päässä oli edelleen polos tyypillisemmän kypärän sijasta. Kulttikuvat oli tehty mahdollisesti puusta ja norsunluusta. Kummastakaan ei ole säilynyt jäänteitä, mutta niistä on tehty päätelmiä muun muassa terrakotasta tehtyjen votiivipatsaiden perusteella.[3]

Athenen alttari on sijainnut temppelin ulkopuolella sen luoteiskulman lähellä. Vaikka paikan kultin annetaan ymmärtää olleen veretön, monet temppeliä ympäröineeltä temenos-alueelta tehdyt löydökset, kuten eläinten luut ja eläimiä esittävät figuriinit, kuitenkin viittaisivat uhreihin. Temppelissä ja sen ympäristössä on ollut lukuisia Athenelle omistettuja votiivilahjoja, kuten suuri joukko veistoksia sekä koruja ja jalokiviä. Historioitsija Gorgon Rhodoslaisen mukaan Pindaroksen nyrkkeilijä Diagoras Rhodoslaisen kunniaksi kirjoittama oodi olisi ollut kirjoitettuna kullatuin kirjaimin temppeliin. Tutkijoiden mukaan kirjoitus saattoi kuitenkin olla todennäköisemmin Diagoraan kotikaupungissa Ialysoksessa.[1][2][3]

Temppelin rauniot ovat italialaisten raskaalla kädellä entisöimiä. Suurin osa paikalla nykyisin olevasta rakennuksesta on uutta kiveä. Alkuperäistä rakennusta on lähinnä seinissä sekä pieninä osina pylväissä.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Athene Lindian temppeli Wikimedia Commonsissa