Athanasios Suuri

Athanasios Suuri eli Athanasios Aleksandrialainen (joskus Atanasios; kreik. Αθανάσιος; noin 298–373) oli yksi kuuluisimmista alkukristillisen ajan suurista kirkkoisistä, joka kunnostautui erityisesti areiolaisuutta vastaan käydyssä kiistelyssä. Hän puolusti voimakkaasti oppia Isän ja Pojan yhdestä olemuksesta.

Athanasios Suuri ikonin aiheena.
Osa artikkelisarjaa
Kristillinen mystiikka

Ortodoksinen kirkko on antanut Athanasiokselle lisänimen Ortodoksisuuden isä, ja kirkko kunnioittaa Athanasiosta hänen kirkollisena muistopäivänään 18. tammikuuta.

Elämä

Athanasios osallistui Aleksandrian piispan Aleksandroksen sihteerinä Nikean ensimmäiseen yleiseen eli ekumeeniseen kirkolliskokoukseen ja herätti huomiota erinomaisella väittelytaidollaan.[1] Vuonna 328 Aleksandros kuoli ja Athanasios valittiin hänen seuraajakseen. Muutaman vuoden päästä keisari Konstantinus määräsi että areiolaiset on otettava takaisin kirkon yhteyteen, mutta Athanasios kieltäytyi. Siitä seuranneiden levottomuuksien vuoksi Konstantinus karkotti Athanasioksen Egyptistä ja hänet lähetettiin Trierin piispaksi.[2]

Konstantinuksen kuoltua 337 Athanasios palasi Aleksadriaan. Paavi Julius kutsui hänet kuitenkin pian Roomaan, jottei hän aiheuttaisi kaupungissa jälleen levottomuuksia. Hän palasi Aleksandriaan uudelleen 346 juhlasaatossa, mutta joutui pakenemaan kaupungista kymmenen vuotta myöhemmin syttyneissä levottomuuksissa areiolaisten kanssa. Athanasios vetäytyi erämaahan, jossa hän vaelsi erakkoyhteisöstä toiseen kymmenen vuoden ajan.[3]

Pakonsa aikana Athanasios kirjoitti useita kirjeitä Nikean uskontunnustuksen puolesta. Hän yritti palata Aleksandriaan kahdesti joutuen molemmilla kerroilla poistumaan kaupungista. Vuonna 366 Athanasios saapui kuudennen kerran Aleksandriaan, ja hän sai pitää siellä piispanvirkansa kuolemaansa 373 saakka.[4]

Teokset

Athanasioksen yksi suurimmista kirjallisista töistä on erämaaisä Antonios Suuren pyhimyselämäkerran Antonios Suuren elämä kirjoittaminen. Athanasios tutustui Antoniokseen oleskellessaan erämaaluostareissa. Elämäkerta käännettiin useille kielille ja se on aikakautensa merkittävimpiä hengellisiä klassikoita.[4]

Athanasioksen uskontunnustus on nimetty Athanasioksen mukaan. Se on kuitenkin todellisuudessa läntistä alkuperää ja latinankielinen.

Suomennetut teokset
  • Athanasios Suuri: Antonios Suuren elämä. Suomentanut Helena Lampi. Valamon Ystävät ry, 1978. ISBN 951-99184-1-8.
  • ”Athanasios Suuren kanonit”, Pyhien isien kanonit, s. 33–38. Suomentanut Johannes Seppälä. Pieksämäki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1986. ISBN 951-9071-78-4.

Lähteet
  • Halldorf, Peter: 21 kirkkoisää. Bokförlaget Cordia AB, 2000. ISBN 952-5179-11-7.

Viitteet
  1. Halldorf 2000, s. 109
  2. Halldorf 2000, s. 110
  3. Halldorf 2000, s. 112
  4. Halldorf 2000, s. 113

    Aiheesta muualla
    Merkittävimmät apostoliset isät ja kirkkoisät

    Klemens I · Ignatios · Polykarpos · Papias · Hermas · Justinos Marttyyri · Irenaeus · Klemens Aleksandrialainen · Tertullianus · Origenes · Cyprianus · Eusebios Kesarealainen · Athanasios Suuri · Efraim Syyrialainen · Basileios Suuri · Gregorios Nazianzilainen · Gregorios Nyssalainen · Kyrillos Jerusalemilainen · Epifanios · Johannes Khrysostomos · Kyrillos Aleksandrialainen · Ambrosius · Hieronymus · Augustinus · Leo Suuri · Pseudo-Dionysios Areopagita · Gregorius Suuri · Maksimos Tunnustaja · Johannes Damaskolainen

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.