Athabasca-kielet

Athabasca-kielet (vaihtoehtoisia kirjoitusasuja athapaskalaiset kielet, athapaski [1]) on laaja ryhmä toisilleen etäisesti sukua olevia Pohjois-Amerikan intiaaniryhmien käyttämiä kieliä. Athabasca-ryhmään kuuluu enemmän kieliä kuin mihinkään muuhun Pohjois-Amerikan ryhmään. Athabascat tarkoittaa näitä kieliä puhuvia heimoja ja ihmisiä. Englannin kielessä käytettävä Athabaskan tai Athabascan-nimitys tulee Kanadassa sijaitsevan Athabascajärven cree-nimestä. Athabascat kuuluvat laajempaan Na-dené-kieliryhmään. Pohjoiset athabascat elivät Pohjois-Amerikan suberktisella kulttuurialueella, jolla metsästettiin ja kalastettiin.

Na-dené-kielten levinneisyys ennen eurooppalaisten saapumista.

Kielet

Pohjoiseen athabasca-kieliryhmään kuuluu 31 kieltä, joita puhutaan Alaskan sisämaassa, Luoteis-Kanadan sisäosissa Yukonissa, Luoteisterritorioissa ja Brittiläisessä Kolumbiassa, Albertassa, Saskatchewanissa ja Manitobassa. Useat athabasca-kielet ovat Luoteisterritoriossa virallisia kieliä, muun muassa dene suline, dogrib eli tłįchǫ, gwich'in ja slavey.

Tyynenmeren rannikon ryhmään kuuluu seitsemän kieltä, joita puhutaan eteläisessä Oregonissa ja Kalifornian pohjoisosissa. Erillään pohjoisista ja rannikkokielistä on kuusi eteläistä athabasca-kieltä, joita puhutaan joissakin Yhdysvaltojen eteläisissä osavaltioissa ja Luoteis-Meksikossa. Tähän ryhmään kuuluu apašši- ja navajo-heimoja.

Athabasca-kielet voidaan jaotella myös yhdeksään alaryhmään:

  • eteläinen Alaska
  • keskinen Alaska-Yukon
  • lounainen Kanada
  • tsetsaut
  • keskinen Brittiläinen Kolumbia
  • sarsi
  • kwalhioqua-tlatskanai
  • Tyynenmerenrannikon ryhmä
  • apaššikielet

Näistä 1-7 ovat pohjoisen (alueellisesti) athabasca-kieliä. Kwalhioqua-tlatskanaita on usein pidetty osana Tyynenmeren rannikon ryhmää, mutta Michael Kraussin tutkimusten mukaan se ei muistuta Tyynenmeren rannikon ryhmän kieliä.

Eyak- ja athabasca-kielet muodostavat toisilleen sukua olevien kielten ryhmän nimeltään (englanniksi) Athabaskan-Eyak. Näille etäistä sukua on tlingitin kieli, ja nämä kolme muodostavat na-dené-kielten ryhmän.

Pohjoiset athabasca-kielet
  • Eteläisen Alaskan alaryhmä
    • ahtna
    • dena’ina (eli tanaina)
  • Keski-Alaskan - Yukonin alaryhmä
    • deg hit'an (eli ingalik, deg xinag)
    • holikachuk (eli innoko)
    • koyukon
    • kolchan (eli ylä-Kuskokwim)
    • ala-tanana (engl. Lower Tanana)
    • tanacross
    • ylä-tanana (engl. Upper Tanana)
    • eteläinen tutchone
    • pohjoinen tutchone
    • gwitšin (eli kutchin)
    • hän (eli han)
  • Luoteis-Kanadan alaryhmä
    • A. Tahltan-Tagish-Kaska
      • tagish
      • tahltan
      • kaska
      • sekani
      • dunneza (eli beaver)
    • B. Slave-Hare
      • slavey (eli slave)
      • mountain
      • bearlake
      • hare
    • dogrib
    • chipewyan (eli dëne sųłiné, dene soun’liné)
  • Tsetsautin alaryhmä
    • tsetsaut
  • Keskisen Brittiläisen Kolumbian alaryhmä
    • babine (eli North Carrier)
    • dakelh (eli Carrier)
    • chilcotin (eli tsilhqot’in)
    • nicola (eli stuwix)
  • Sarsin alaryhmä
    • tsuut’ina (eli sarcee, sarsi, tsuu t’ina)
  • Kwalhioqua-Clatskanien alaryhmä
    • kwalhioqua-clatskanie (eli kwalhioqua-tlatskanie)

Tyynenmeren rannikon ryhmä
  • Kalifornian athabasca-alaryhmä
    • hupa (eli hoopa-chilula)
    • Mattole-Bear River
    • Eel River
  • Oregonin athabasca-alaryhmä
    • ylä-umpqua (engl. Upper Umpqua)
    • Rogue River (eli tututni)
    • Galice-Applegate
    • tolowa

Eteläiset athabasca-kielet eli apaššikielet
  • Lakeuksien apaššin alaryhmä
    • kiowa-apassi (eli lakeuksien apašši)
  • Läntisten apaššikielten alaryhmä
  • Chiricahua-Mescalero
    • chiricahua
    • mescalero
    • navajo (eli navaho)
    • läntinen apašši (eli coyotero apašši)
  • Itäisten apaššikielten alaryhmä
    • jicarilla
    • lipan

Lähteet
  1. Vahvistetut kielten nimet suomeksi. (Arkistoitu – Internet Archive) Kotoistus-hanke suosittaa suomenkieliseksi nimeksi athabasca-kielet. Muita esillä olleita vaihtoehtoja olivat athapaskalaiset kielet ja athapaski.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.