Ateistien osuus väestöstä

BBC:n vuonna 2004 kymmenessä eri maassa tekemässä kyselyssä tutkituissa maissa väestöstä keskimäärin 17 % on uskonnottomia. Eniten uskonnottomia oli Britanniassa (39 %). Yhdysvaltain väestöstä 10 % oli uskonnottomia.[6]

AP/Ipsos teki vuonna 2005 kyselyn kymmenessä maassa. Teollisuusmaista eniten uskonnottomia oli Etelä-Koreassa (41 %) ja Ranskassa (35 %) ja vähiten Italiassa (5 %) ja Yhdysvalloissa (6 %).[7]

Vuoden 2008 ARIS-tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa uskonnottomien määrä on kasvanut. Vuonna 1990 uskonnottomia oli 14 331 000 ihmistä eli 8,2 % väestöstä, vuonna 2001 29 481 000 ihmistä eli 14,1 % väestöstä ja vuonna 2008 34 169 000 ihmistä eli 15 % väestöstä. Agnostikkoja vuonna 2008 Yhdysvalloissa oli 1 985 000 ihmistä eli 0,9 % väestöstä ja ateisteja 1 621 000 ihmistä eli 0,7 % väestöstä.[8] Pew Research Center -tutkimuslaitoksen vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa uskonnottomien määrä on noussut. Vuonna 2007 uskonnottomia oli 16,1 prosenttia väestöstä, joista agnostikkoja oli 2,4 prosenttia ja ateisteja 1,6 prosenttia. Vuonna 2014 uskonnottomia oli 22,8 prosenttia väestöstä, joista agnostikkoja oli 4,0 prosenttia ja ateisteja 3,1 prosenttia.[9]

Eurostatin vuonna 2010 tekemän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 20 % Euroopan unionin asukkaista ei uskonut jumalaan, henkeen tai elämänvoimaan. 51 prosenttia sanoi uskovansa jumalaan ja 26 % jonkinlaiseen henkeen tai voimaan. Vähiten jumalaan uskovia oli Tšekissä (16 %).[10]

Useiden tutkimusten mukaan Ruotsi on maailman uskonnottomimpia maita. Davien (1999) mukaan 85 % ruotsalaisista ei usko jumalaan.[11] Eurostatin vuoden 2010 kyselyssä 18 % ruotsalaisista uskoi jumalan olemassaoloon, 45 % uskoi jonkinlaiseen henkeen tai voimaan ja 34 % ei uskonut mihinkään jumalaan, henkeen tai voimaan. Tämä tekisi Ruotsista Euroopan unionin kolmanneksi ateistisimman maan Viron ja Tšekin jälkeen.[10] Vuonna 2001 tehdyn väestölaskennan mukaan 59 % väestöstä oli uskonnottomia, 32,2 % uskovia ja 8,8 prosenttia ei vastannut kysymykseen.[12]

Vuonna 2006 norjalainen sanomalehti Aftenposten teki kyselytutkimuksen, jonka mukaan 29 % uskoi jumalaan, 23 % uskoi korkeampaan voimaan, jonka luonteesta heillä ei ole tietoa, 26 % oli uskonnottomia ja 22 % epäilijöitä. Määritelmästä riippuen Norjassa olisi siis ateisteja 49–71 % väestöstä.

Vuonna 2003 tehdyssä kyselyssä ranskalaisista 54 % sanoi olevansa uskovia, 47 % uskonnottomia ja 26 % välinpitämättömiä.[13] (Tutkimuksessa luokat eivät olleet toisensa poissulkevia, koska kokonaisprosenttiluvut olisivat 127 %).

BBC:n Isossa-Britanniassa vuonna 2004 tekemässä kyselyssä uskonnottomia oli 40 % väestöstä. Samana vuonna tehdyn YouGov-kyselyn mukaan uskonnottomia oli 35 %, epävarmoja 21 %.[14] Kyselyssä miehet ja nuoret olivat keskimäärin uskonnottomampia kuin naiset ja vanhempi osuus väestöstä.

Vuonna 2002 VTsIOM-tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan 32 % venäläisistä oli uskonnottomia. 58 % kutsui itseään ortodokseiksi, mutta 42 % heistä sanoi, ettei ole käynyt koskaan kirkossa.

Kirkon tutkimuskeskus on kartoittanut kyselytutkimuksilla suomalaisten uskonnollista identiteettiä. Vuonna 2003 tehdyn Kirkkomonitor 2004 -tutkimuksen mukaan suomalaisista 12 % katsoo olevansa ateisteja. Kristittynä itseään piti 73 %, uskovana 38 % ja uskovaisena 16 %.[15] Kirkkomonitor 2007 -tutkimuksessa kysymyksen vastausvaihtoehtoja lisättiin, ja ”ateismi” vaihtoehto muutettiin muotoon ”vakaumuksellinen ateismi”. Vakaumuksellisia ateisteja oli 5 % ja kristityksi itsensä koki 68 % vastaajista. Uskovana itseään piti 31 % ja uskovaisena 15 %.[16]

Vuonna 2007 suomalaisten uskonnollisuutta selvitettiin kansainvälisessä ISSP 2008 -kyselyssä. Kyselyyn osallistui 1 136 henkilöä, jotka vastasivat kysymykseen ”Mikä parhaiten kuvaa omaa käsitystänne Jumalan olemassaolosta?” seuraavasti:[17]

• En usko Jumalaan enkä ole koskaan uskonut 14,7 %
• En usko Jumalaan nykyään mutta uskoin aiemmin 11,1 %
• Uskon Jumalaan nykyään mutta en uskonut aiemmin 4,0 %
• Uskon Jumalaan ja olen aina uskonut 40,8 %
• En osaa sanoa 29,5 %

Zuckermanin vuonna 2005 tekemän eri maita vertailevan tutkimuksen mukaan suomalaisista ateisteina, agnostikkoina tai persoonalliseen jumalaan uskomattomina itseään piti 28–60 %.[18]

Vapaa-ajattelijain liitto teki yhdessä Suomen Gallupin kanssa vuonna 1973 kyselytutkimuksen [19], jonka lopputulos oli seuraava:[20] Väite ja %

• Uskon jumalan olemassaoloon, koska kaikkeudella on luoja (38 %)
• Uskon jumalan olemassaoloon, koska joku ohjaa luonnon järjestystä (30 %)
• Uskon jumalan olemassaoloon, koska jumala antaa kaikelle elämälle tarkoituksen (34 %)
• Uskon jumalan olemassaoloon, koska muuten ei tiedettäisi, mikä on hyvää/pahaa (24 %)
• Uskon jumalan olemassaoloon, koska olen kokenut jumalan avun (17 %)
• En tiedä, onko jumalaa olemassa, mutta uskon, että joku korkeampi voima on (29 %)
• Kysymys on mielestäni yhdentekevä/pohtiminen tarpeeton (4 %)
• Jumalaa ei ole olemassa (3 %)
• Tieteen avulla ei voida sanoa mitään jumalan olemassaolosta (8 %)
• Tieteeseen perustuen voidaan osoittaa, ettei jumalaa ole olemassa (1 %)
• Ei osaa sanoa (3 %)

Win-Gallup -tutkimuslaitos on tutkinut uskonnollisuuden ja ateismin kehitystä maailmanlaajuisesti vuosina 2005–2012. Tutkimuksen mukaan Suomi kuuluu maailman rikkaista maista uskonnollisimpaan kolmikkoon Belgian ja USA:n kanssa. Uskonnollisiksi itsensä mieltävien määrä on noussut 51 prosentista 53 prosenttiin tarkastelujaksolla. Ateistiksi tunnustautuvien määrä on tutkimuksen mukaan pudonnut yhden prosenttiyksikön seitsemästä kuuteen. Lisäksi 38 % piti itseään uskonnottomina.[21][22]

Ateismin tai uskonnollisuuden mittaaminen on hankalaa. Kyselytutkimuksissa jo pelkästään esitetyn kysymyksen sanamuoto voi vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Lisäksi monissa tutkimuksissa kysytään, ovatko he ”ateisteja” tai ”agnostikkoja”. Tämä voi olla harhaanjohtavaa, koska näiden käsitteiden merkitys tulkitaan eri tavoin ja jotkut voivat sanoa olevansa sekä ateisteja että agnostikkoja. Useat tutkimukset pyrkivät vain mittaamaan uskonnottomien ihmisten lukumäärää.

• http://www.harrisinteractive.com/news/allnewsbydate.asp?NewsID=1131
• Zuckerman, Phil: Atheism: Contemporary Rates and Patterns (Arkistoitu – Internet Archive). Teoksessa Martin, Michael (Editor): Cambridge Companion to Atheism. Cambridge Companions to Philosophy. New York: Cambridge University Press, 2005. ISBN 0-521-60367-6.
• ”Uskonto kuolee sukupuuttoon” – Suomi mukana tutkimuksessa. Uusi Suomi 22.3.2011.
• Uskonnottomien määrä vähenee David B. Barrett, Todd M. Johnson ja Peter F. Crossing, 2011