Astypálaia

Astypálaia (kreik. Αστυπάλαια; transl. myös Astipálea) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on 96,9 neliökilometriä ja asukasluku 1 334 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Astypálaia kuuluu Astypálaian kuntaan, Kálymnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Astypálaian kylä.[2]

Maantiede

Astypálaia sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä. Se on Dodekanesian läntisin saari ja sijaitsee Kykladien ja Dodekanesian saarten puolessa välissä erillään muista saariryhmänsä saarista. Aiemmin se itse asiassa luettiin kuuluvaksi Kykladeihin.[3] Astypálaian lähimmät suuremmat saaret ovat Amorgós luoteispuolella, Anáfi lounaispuolella, Sýrna kaakkoispuolella ja Kos itäkoillisessa.

Näkymä saaren satamaan Péra Gialókseen.

Astypálaia on jotakuinkin perhosen muotoinen. Vuoristoinen saari muodostuu kahdesta niemimaasta, joiden välillä on kapeimmillaan vain 105 metriä leveä mutta korkea kannas. Saaren leveys on suurimmillaan 18 km ja pituus 13 km pinta-alan ollessa noin 97 km2. Saaren rannikko on hyvin rikkonainen ja täynnä lahtia ja pienempiä poukamia.[1] Saaren korkein kohta on Várdia (482 metriä). Saari on huomattavasti muita Dodekanesian pääsaaria harvemmin asuttu.

Hallinto ja kylät
Pääartikkeli: Astypálaian kunta

Astypálaia kuuluu hallinnollisesti Astypálaian kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[2]

Saaren suurimmat asutukset ovat pääkylä ja pääsatama Astypálaian kylä eli Chóra (1 055 asukasta), Análipsi eli Maltezána (159), Livádia (110) ja Vathý (10).[2] (Katso myös: Luettelo Astypálaian kunnan kylistä ja saarista.)

Historia
Giacomo Francon vuonna 1597 tekemä kartta Astypálaiasta.

Antiikki
Pääartikkeli: Antiikin Astypalaia

Kreikkalaisessa mytologiassa Astypalaia oli Foiniksin ja Perimeden tytär.[4] Hän synnytti kaksi poikaa suhteesta, jossa Poseidon astui hänet siivekkään kalahäntäisen leopardin hahmossa. Pojat olivat Ankaios,[5] josta tuli Samoksen kuningas ja Eurypylos,[6] josta tuli Kosin kuningas.[7] Astypalaian katsottiin saaneen nimensä poikien äidistä Astypalaiasta.

Saari asutettiin jo esihistoriallisena aikana. Kaivaukset ovat osoittaneet ensimmäisten asukkaiden olleen foinikialaisia ja kaarialaiset. Myöhemmin saarta ovat asuttaneet minolaiset, mykeneläiset ja megaralaiset. Antiikin aikana saari tunnettiin myös nimillä Pyrrha, Pylaia, Theon Trapeza ja Ikhthyoessa.[1] Se luettiin alun perin osaksi Kykladien saariryhmää, tai joskus myös Sporadeihin. Saaren poliksen eli kaupunkivaltion Astypalaian kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Chóran kylän paikalla.[8]

Myöhempi historia

Bysantin aikana saari kuului Egean liittoon. Venetsialaiset ottivat saaren haltuunsa vuonna 1207, ja pitivät valtaa vuoteen 1522 asti. Venetsian vallan aikana saari tunnettiin nimimuodoissa Astropalia ja Stampalia.

Saari osallistui Kreikan vapaussotaan (1821–1829), mutta jäi Turkin hallitsemaksi. Kerrotaan, että kun Kreikan ja Turkin raja vedettiin vuonna 1830, Astypálaia jäi epätarkan kartan vuoksi vahingossa Turkin puolelle. Tämän seurauksena se joutui erilleen muista Kykladeista ja päätyi osasi Dodekanesiaa. Italia valtasi saaren vuonna 1912. Saari liitettiin Kreikkaan toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948.[1][3]

Nähtävyydet

Astypálaian nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Astypálaian kylän venetsialaisaikainen linna (Kástro), joka sijaitsee antiikin aikaisen akropoliin eli linnavuoren paikalla, sekä Análipsin roomalaisaikaisen kylpylän rauniot mosaiikkeineen.[3] Lisäksi saarella on useita luostareita, joihin kuuluvat muun muassa Panagía Poularianín ja Pyhän Johanneksen luostarit.[1]

Liikenne

Saaren pääsatama on Astypálaian kylä. Sieltä on yhteys muun muassa Pireukseen sekä lähisaarille. Astypálaian lentoasema, josta on lentoja Ateenaan, sijaitsee saaren keskiosissa Astypálaian kylästä noin 12 kilometriä koilliseen.

Lähteet
  • Karpodini-Dimitriadi, E. (päätoim.): Kreikan saaret – Matkaopas kaikille Kreikan saarille. Suomentanut Toni Ahola. 1992: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1992. ISBN 960-212-259-0.

Viitteet
  1. Kreikan saaret, s. 168–169.
  2. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  3. ”Astipalea”, Greek Island Hopping 2008, s. 310–313. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  4. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 7.4.1 (engl. käännös).
  5. Apollonios Rhodios: Argonautika 2.851–877 (engl. käännös).
  6. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.7.1 (engl. käännös).
  7. Hyginus: Fabulae clvii (engl. käännös).
  8. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”476 Astypalaia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.

    Aiheesta muualla
    Dodekanesia
    Pääsaaret
    Muut suuremmat saaret
    Pienet saaret
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.