Astrid Cleve

Cleven vanhemmat olivat kemian professori Per Teodor Cleve ja Alma Öhbom. Hän sai peruskoulutuksen kotonaan ja kirjoittautui vuonna 1891 opiskelemaan luonnonhistoriaa Uppsalan yliopistoon. Hän valmistui tohtoriksi 27. toukokuuta 1898. Hän oli kolmas ruotsalaisnainen, joka suoritti tohtorin tutkinnon ja ensimmäinen luonnontieteen alalta. Tämän jälkeen hän työskenteli vuoteen 1904 asti silloisessa Stockholms högskolassa eli nykyisessä Tukholman yliopistossa. Siellä hän tapasi tulevan miehensä Hans von Euler-Chelpinin. He avioituivat 1902 ja tämän jälkeen hän työskenteli miehensä assistenttina ja kasvatti viisi lasta, joista yhdestä, Ulf von Eulerista tuli myöhemmin nobelisti. Tytär Karin Stolpe oli kääntäjä.

Liitto hajosi 1912, ja vuoteen 1917 Cleve työskenteli opettajana Tukholmassa. Vuosina 1917–1923 hän johti kaivoslaboratoriota. Tämän jälkeen hän muutti maaseudulle, jossa hän johti maatilaa ja opetti yksityisoppilaita. Uppsalan yliopiston hän palasi 1930-luvulla.

Hänen nimeämiensä kasvien tieteellisissä nimissä käytetään sen jälkeen liitettävää auktorilyhennettä A.Cleve.[1]

• On recent freshwater diatoms from Lule Lappmark in Sweden (1895)
• Studier öfver några svenska växters groningstid och förstärkningsstadium (1898) Dissertation
• Bidrag till kännedomen om ytterbium (1901)
• Cyclotella bodanica i Anclussjön: Skattmansöprofilen ännu en gång (1911)
• Försök till analys av Nordens senkvartära nivåförändringar (1923), Geologiska Föreningens i Stockholm Förhandlingar
• The diatoms of Finnish Lapland (1934)
• Sundets plankton: sammansättning och fördelning (1937)
• Bacillariaceen-assoziationen im nördlichsten Finnland (1939)
• Natur und Alter der Strandflächen Finnlands: Eine spätquartäre Rekonstruktion (1943)
• Die diatomeen von Schweden und Finnland I-V (1951-1955)
• Was war der Svea älv? (1957)