Asta-rajuilma

Heinäkuun 29. päivänä syvenevä matalapaine liikkui Suomen eteläpuolitse Ruotsiin, ja sen yhteydessä Suomeen ja Luoteis-Venäjälle liikkui erittäin kuumaa ilmamassaa.[5] Liperissä mitattiin Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys 37,2 °C. Ilmassa oli myös runsaasti kosteutta, ja matalapaineen syveneminen voimisti tuulia troposfäärin keskiosassa. Jyväskylässä kello 21 suoritetun radioluotauksen perusteella tuuliväänne maanpinnan ja 4 kilometrin välillä oli 29 m/s, mikä suosi voimakkaita ukkosia.[6]

Asta-rajuilma kehittyi Moskovan luoteispuolella myöhään iltapäivällä Suomen aikaa, josta se alkoi liikkua luoteeseen. Hyvin voimakkaaksi ukkospilvijärjestelmäksi kehittynyt kuuronauha saavutti Laatokan eteläkärjen noin kello 22:00, ja se ehti Rautjärvelle jo kello 23:40. Kuuronauha eteni noin neljässä ja puolessa tunnissa Etelä-Savon ja Keski-Suomen yli Kokkolaan, josta se poistui Merenkurkun yli Ruotsiin kello 4:30. Asta-rajuilman keskimääräinen etenemisnopeus Suomen yllä oli 102 km/h.[5]

Rajuilman voimakkain mitattu puuska oli 30 m/s, joka havaittiin Raudussa.[7] Lisäksi yli 20 m/s puuskahavaintoja oli useita koko rajuilman reitillä, joista mainittavin oli Rantasalmella mitattu Suomen korkein puuskalukema 29 m/s.[1] Vahinkotutkimusten perusteella suurimmat tuulennopeudet olivat kuitenkin paikoin huomattavasti kovempia; Rautjärvellä arvioitiin tuulenpuuskien mahdollisesti ylittäneen 50 m/s.[8] Myös Sulkavalla ja Konnevedellä havaittiin F1-luokan vahinkoa, eli tuulennopeus oli vähintään 33 m/s. Asta-rajuilma määriteltiin lopulta syöksyvirtausparveksi, ja se oli samalla ensimmäinen vahvistettu yöaikaan esiintynyt syöksyvirtausparvi koko Euroopassa.[9] Edellinen syöksyvirtausparvi Suomessa oli Unto-rajuilma heinäkuussa 2002.[10]

Kaiken kaikkiaan tuhojen arvioitiin olevan suurempia kuin Unto- ja Manta-myrskyissä siksi, että Asta riehui viiden maakunnan alueella. Vahinkoja aiheutui ennen kaikkea metsille, joista pahimmillaan saatiin vain kuitupuuta. Lisäksi taloudellisiin vahinkoihin kuuluivat rakennuksille ja ennen kaikkea sähkölinjoille aiheutuneet vahingot. Finanssialan keskusliitto arvioi Astan kokonaisvahingoiksi yli 20 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta saadun metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan kesän myrskyjen vahingot olivat 8,1 miljoonaa kuutiometriä eli huomattavasti elokuussa esitettyjä arvioita suuremmat (tähän lukuun sisältyvät Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen tuhot).[11] Sähkölinjojen korjaaminen myrskyn jälkeen kesti useita viikkoja. Unto kaatoi vuoden 2002 heinäkuussa miljoona kuutiota puuta, Pyry ja Janika 7,3 miljoonaa kuutiota. Asta kaatoi yli puoli miljoonaa kuutiometriä puuta Keski-Suomessa.[12][13]

Vuosi myrskyjen jälkeen Onnettomuustutkintakeskus arvioi raportissaan Asta-, Veera-, Lahja- ja Sylvi-myrskyjen vaikutuksia kokonaisuudessaan. Keskuksen arvion mukaan kyseessä olivat yli 100 miljoonan euron aineelliset vahingot, kuolonuhreja tuli yksi ja kymmeniä ihmisiä loukkaantui. Metsää tuhoutui 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Sähköverkkoja tuhoutui 35 000 kilometrin matkalta, ja sähkökatkot koskettivat puolta miljoonaa suomalaista. Yli tuhat matkapuhelinasemaa kytkeytyi pois päältä sähkönsaannin katkettua. Maantieliikenne keskeytyi yli 60 tieosuudella. Onnettomuustutkintakeskuksen johtopäätös myrskyistä oli, että viranomaisten varautuminen ja yhteistoiminta olivat puutteellisia. Hätäkeskukset ruuhkautuivat ja pelastushenkilöstöä käytettiin epätarkoituksenmukaisissa tehtävissä. Sähköverkkoyhtiöiden, tietoliikenneoperaattorien ja vesilaitosten toimintakyky tilanteessa oli puutteellinen. Onnettomuustutkintakeskus painotti erityisesti tarvetta huolehtia puhelinyhteyksien toimivuudesta poikkeustilanteessa.[20]