Raunioiset

Raunioiset (Asplenium) on suuri saniaissuku raunioiskasvien (Aspleniaceae) heimossa. Suvussa on jopa 720 lajia, joita esiintyy kaikilla mantereilla. Eristyneillä saarilla, kuten Madagaskarilla, Réunionilla ja Havaijilla, kasvaa useita kotoperäisiä raunioislajeja. Lisäksi sukuun kuuluu paljon risteymiä.[1]

Raunioiset

Hirvenkieli Asplenium scolopendrium
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Sanikkaiset Pteridophyta
Luokka: Polypodiopsida
Lahko: Polypodiales
Heimo: Raunioiskasvit Aspleniaceae
Suku: Raunioiset Asplenium
L.
Katso myös

  Raunioiset Wikispeciesissä
  Raunioiset Commonsissa
Seinäraunioinen (A) ja liuskaraunioinen (B) C. A. M. Lindmanin teoksessa Bilder ur Nordens Flora (1917–1926).

Lajeja

Raunioiset Suomessa

Suomessa kasvaa viisi raunioislajia, jotka ovat melko harvinaisia tai hyvin harvinaisia. Ne kasvavat kaikki kallioilla, monet lajit vain kalkkikallioilla tai emäksisellä alustalla, ja risteytyvät osittain keskenään. Raunioisia esiintyy koko Suomessa, paitsi Keski-Pohjanmaalla.[2] Suomessa serpentiiniraunioinen ja seinäraunioinen luokitellaan uhanalaisiksi, vaarantuneiksi lajeiksi ja kalkkitummaraunioinen luokitellaan silmälläpidettävä lajiksi.[3]

Muita raunioislajeja

Muutamia raunioisia viljellään huonekasvina.[4]

  • kiiltoraunioinen (Asplenium adiantum-nigrum) – esiintyy harvinaisena Pohjoismaissa.[5]
  • sulkaraunioinen (Asplenium aethiopicum)
  • azorienraunioinen (Asplenium azoricum)
  • tikasraunioinen (Asplenium anceps)
  • kultaraunioinen (Asplenium aureum)
  • suikoraunioinen (Asplenium billotii)
  • ituraunioinen (Asplenium bulbiferum)
  • hilseraunioinen (Asplenium ceterach) – esiintyy harvinaisena Pohjoismaissa.[5]
  • silmuraunioinen (Asplenium daucifolium)
  • isoraunioinen (Asplenium dimorphum)
  • kiilaraunioinen eli afrikankiilaraunioinen (Asplenium filare), syn. kiilasulkaraunioinen (A. aethiopicum subsp. filare)
  • koruraunioinen (Asplenium flabellifolium)
  • murattiraunioinen (Asplenium hemionitis)
  • madeiranraunioinen (Asplenium lolegnamense)
  • meriraunioinen (Asplenium marinum) – esiintyy harvinaisena Pohjoismaissa.[5]
  • kamparaunioinen (Asplenium monanthes)
  • pesäraunioinen (Asplenium nidus)
  • rannikkoraunioinen ( tai rannikkorauniainen) (Asplenium obovatum)
  • kilseraunioinen (Asplenium octoploideum)
  • pitsiraunioinen (Asplenium onopteris)
  • herttaraunioinen (Asplenium reniforme)
  • hirvenkieli eli hirvensaniainen (Asplenium scolopendrium, syn. Phyllitis s.) – esiintyy harvinaisena Pohjoismaissa.[5]
  • terorinraunioinen (Asplenium terorense)

Lähteet
  • Jahns, H. M.: Sanikkaiset, sammalet, jäkälät. Otava, 1982. ISBN 951-1-06854-7.

Viitteet
  1. Mabberley, D. J.: The plant-book. A portable dictionary of the vascular plants, second edition, s. 63. UK: Cambridge University Press, 1997. ISBN 0-521-41421-0.
  2. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  3. Suomen Lajitietokeskus: Raunioiset – Asplenium Viitattu 19.2.2021.
  4. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  5. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H.. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.