Askola

Askola, aikaisemmin Askula[7], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 767 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]

Askola

vaakuna

sijainti

Kunnanvirasto.
Kunnanvirasto.
Sijainti 60°31′40″N, 025°36′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Kuntanumero 018
Hallinnollinen keskus Askolan kirkonkylä
Perustettu 1896 (erottamalla Porvoosta)
Kokonaispinta-ala 218,03 km²
276:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 212,44 km²
– sisävesi 5,59 km²
Väkiluku 4 767
174:nneksi suurin 31.12.2022 [2]
– väestötiheys 22,44 as./km² (31.12.2022)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2020 [4]
– suomenkielisiä 93,7 %
– ruotsinkielisiä 3,4 %
– muut 2,9 %
Kunnallisvero 21,50 %
90:nneksi suurin 2022 [5]
Kunnanjohtaja Ilari Soosalu
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kok.
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • RKP
9
6
5
5
1
1
www.askola.fi
Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna.

Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.

Historia
Askolan kirkko.
Askolan kotiseutumuseo sijaitsee entisen lainajyvästön rakennuksessa.

Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[8] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[9] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[10]

Vaikka Askola sijaitsee lähellä Uudenmaan rannikkoa, 1200-luvulla alkanut ruotsalaisasutus ei juurikaan levinnyt Askolan alueelle aivan kaakkoisimpia kyliä lukuun ottamatta. Keskiajalta lähtien Askola kuului laajaan Porvoon hallintopitäjään.[11]

Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[12]

Maantiede

Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[10] Järvistä pinta-alaltaan suurin on Tiiläänjärvi.[11]

Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat tunnetut Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[13]

Kylät ja kulmakunnat

Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[11]

Taajamat

Vuoden 2020 lopussa Askolassa oli 4 878 asukasta, joista 2 588 asui taajamissa, 2 232 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Askolan taajama-aste on 53,7 %.[14] Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[15]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2020)
1Askolan kirkonkylä1 297
2Monninkylä1 291

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.[16]

Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[17]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[19]

Väestö

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Askolan väkiluku kasvaa tasaisesti.[20]

Askolalaisten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Noin 40 prosentilla ei ole tutkintoa, osuus on suurempi kuin keskimäärin Uudellamaalla tai koko maassa. Alle 20 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on vähintään alimman korkea-asteen tutkinto.[21]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Askolan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 058
1985
  
 4 130
1990
  
 4 248
1995
  
 4 269
2000
  
 4 389
2005
  
 4 555
2010
  
 4 864
2015
  
 5 104
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Palvelut
Askolan lukio Monninkylässä.

Askolassa on neljä alakoulua (Juornaankylän koulu, Kirkokylän koulu, Monninkylän koulu, Särkijärven koulu), yksi yläkoulu (Askolan koulu) ja yksi lukio (Askolan lukio) sekä yksi ammattikoulu (Careeria, Askolan toimipiste).[23][24] Yläkoulu ja lukio saa oppilaita myös naapurikunta Pukkilasta, jossa ei ole omaa alakoulun jälkeistä kouluopetusta.[25]

Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[26]

Julkista terveydenhoitoa tarjotaan muun muassa Askolan terveyskeskuksessa.[27]

Askolassa on vain kaksi Sale -ruokakauppaa, joista toinen sijaitsee kirkonkylässä ja toinen Monninkylässä. Paikalliset ovat myös toivoneet kuntaan kolmatta ruokakauppaa joltakin kilpailevalta ketjulta.[28]

Liikenne

Askolan kautta kulkee Porvoon ja Mäntsälän välinen kantatie 55.

Etäisyyksiä Askolasta

Kulttuuri

Nähtävyyksiä

Ruokakulttuuri

Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.[32]

Hallinto ja politiikka

Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua. Kaudella 2021–2025 kokoomuksella on yhdeksän paikkaa, keskustalla kuusi, SDP:llä viisi, perussuomalaisilla viisi, vihreillä yksi ja RKP:llä yksi.[6]

Askolan kunnanjohtaja 2020–2021 oli Teemu Kejonen.[33] Hän kuoli tammikuussa 2021.[34] Maaliskuussa 2021 hänen seuraajakseen valittiin Ilari Soosalu.[35]

Tunnettuja asukkaita

Kirjallisuutta
  • Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, kustantaja Askolan kunta, Porvoon Kirjapaino Oy Porvoo 1957
  • Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Kustannusosakeyhtiö Tammi, KK:n kirjapaino Helsinki 1970
  • Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, kustantaja Askolan kunta, ISBN 951-99790-6-9, WSOY Porvoo 1986
  • R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka (Finska Vetenskaps-Societetens Bidrag 44)

Katso myös

Lähteet
  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
  6. Kuntavaalit 2021, Askola Oikeusministeriö. Viitattu 28.11.2021.
  7. Tietosanakirja, artikkeli Askola
  8. Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
  9. Kopinkallio Muinaisjäännösrekisteri
  10. Askolan luonto ja historia (Arkistoitu – Internet Archive) Askolan 4H
  11. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
  12. Askolan kirkko Askolan Seurakunta
  13. Luonnonsuojelu Askolan kunta
  14. Taajama-aste alueittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022. [vanhentunut linkki]
  15. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 15.8.2022. [vanhentunut linkki]
  16. Alueen Askola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
  17. Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa Uusimaa. 2016. Viitattu 23.2.2018.
  18. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  19. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
  20. Väestöennuste Tilastokeskus 2004
  21. Koulutus[vanhentunut linkki] Uudenmaan liitto
  22. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 19.1.2018.
  23. Arkistoitu kopioPerusopetus Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 6.8.2020. Viitattu 2.8.2020.
  24. Arkistoitu kopioLukio ja ammatillinen koulutus Askolan kunta, askola.fi. Arkistoitu 31.7.2020. Viitattu 2.8.2020.
  25. Opetus Pukkilan kunta, pukkila.fi. Viitattu 2.8.2020.
  26. Askolan kirjastopisteet Askolan kunta
  27. Lääkärin tai hoitajan vastaanotto - Ajanvaraus suomi.fi, viitattu 2.8.2020
  28. Tarvitseeko Askola kolmannen ruokakaupan? - Itäväylä
  29. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  30. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 281. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  31. Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 280. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
  32. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  33. Askola valitsi Teemu Kejosen Kuntalehti. 24.6.2020. Viitattu 6.9.2020.
  34. Marko Enberg: Askolan tuore kunnanjohtaja on kuollut – Teemu Kejosen, 43, kuoleman johdosta suruliputus Uusimaa. 13.1.2021. Viitattu 16.1.2021.
  35. Ylönen, Jorma: Ilari Soosalu Askolan kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 15.3.2021. Viitattu 28.11.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.