Asklepios
Asklepios (m.kreik. Ἀσκληπιός) oli kreikkalaisessa mytologiassa lääkinnän ja terveyden jumala. Hän oli Apollonin ja Koronis-nimisen kuolevaisen naisen poika[1], jonka Zeus surmasi, koska Asklepios herätti taidollaan kuolleetkin. Asklepioksen symbolina oli käärme, usein kuvattuna hänen sauvansa ympäri kiemurtelevana. Tämä käärme esiintyy lääketieteen tunnuksena nykyisinkin.[2] Asklepios oli yksi harvoista jumalan aseman saavuttaneista sankareista Antiikin Kreikassa.
Kreikkalaiset samastivat egyptiläisen, jumalaksi julistetun Imhotepin Asklepiokseen.[3]
Kreikassa Asklepioksen temppelit muodostivat maan terveydenhuollon ytimen. Tärkeimmät niistä olivat Epidauroksessa, Kos-saarella ja Pergamonissa.[1] Niissä parantamismenetelminä olivat jumalallinen ilmestys, pesut, ruokavaliot ja yrttilääkintä. Muun muassa Hippokrates työskenteli Kosin saaren Asklepioksen temppelissä.lähde?
Lähteet
- J. W. Fuchs: MMM Antiikin sanakirja, s. 39. Suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Otava, 1972.
- Otavan iso Fokus, 1. osa (A–El), s. 223, art. Asklepios. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2.
- Margaret Bunson: The Encyclopedia of Ancient Egypt. Yhdysvallat: Gramercy Books, 1999. ISBN 0-517-20380-4. (englanniksi)