Aselaji

Aselajit ovat kehittyneet seuraavasti:

• Napoleonin sotien aikana aselajeja, sodankäynnin funktioita oli 11
• Toisen maailmansodan aikana 20
• Persianlahden sodan aikana noin 30 ja
• vuonna 2020 noin 40.

Suuret muutokset em. vaiheissa olivat ne, että toiseen maailmansotaan mennessä sodankäyntiin tuli lisää ilmaulottuvuus, Persianlahden sotaan mennessä sähkömagneettinen spektri ja vuoteen 2020 mennessä tietoulottuvuus, kyberavaruus sekä fyysinen avaruus.

Em. kehitys merkitsee samalla sodankäynnin monimutkaistumista. Jos kaikki aselajit pitää koordinoida toisiinsa, sodankäynnin monimutkaisuus lisääntyy neliöön verrattuna suhteessa aselajeihin, sodankäynnin funktioihin. Sodankäynti olisi siis noin 1 600 prosenttia monimutkaisempaa vuonna 2020 kuin Napoleonin aikana.

Taistelevia aselajeja ovat:

• jalkaväkijoukot[2] (ml. panssarintorjunta, kranaatinheittimistö, erilliset sissi- ja erikoisjääkäriyksiköt)
• Entinen ratsuväki (engl. cavalry) eli nykyään ilmamekanisoidut\kuljetteiset joukot (Air Cavalry) (ns. nopean toiminnan joukot)

Tukevia aselajeja ovat:

• kenttätykistöjoukot (tykki-, raketinheitin- ja tykistöohjusyksiköt)[3]
• ilmatorjuntajoukot (tykki-, ohjus- ja ballististen ohjusten torjuntayksiköt)[4]
• pioneerijoukot (suluttaminen, linnoittaminen, liikkeen edistäminen ja suojelu)[5]
• viesti- ja esikuntajoukot[6]
• huoltojoukot (täydennykset, kunnossapito, lääkintähuolto, kuljetukset ja huoltopalvelu)[7]