Aseteollisuus

Aseteollisuus on maailmanlaajuinen teollisuuden ala, joka valmistaa, suunnittelee, kehittää ja huoltaa aseita ja muuta sotakalustoa. Aseteollisuuden tuotteisiin kuuluvat aseiden lisäksi muun muassa ammukset, ohjukset, sotilaslentokoneet ja -laivat, tykit, panssarivaunut, käsikranaatit, maamiinat, pimeänäkölaitteet, sekä näihin liittyvät tarvikkeet ja järjestelmät. Asekauppa on aseteollisuuden tuotteiden vaihtoa kahden tai useamman osapuolen välillä, useimmiten, mutta ei ainoastaan, valtioiden kesken.

Ilmatorjuntatykkien valmistusta Yhdysvalloissa vuonna 1942.

Nykymuotoinen aseteollisuus on kansainvälistä liiketoimintaa, jossa on mukana niin yksityisiä kuin valtiollisia toimijoita. Asekauppaa sääntelevät kuitenkin lukuisat kansainväliset sopimukset sekä usein myös kansallinen lainsäädäntö.

Valtiot ja yritykset

Monissa maissa aseteollisuus on ollut valtion omistuksessa, esimerkiksi Suomessa vuonna 1936 perustettu Valtion tykkitehdas ja 1921 toimintansa aloittanut Valtion lentokonetehdas (nimien vaihtuessa vuosikymmenten aikana). Tällöin valtio on osapuolena myyjänä ja ostajana.lähde?

Näin jatkui 1990-luvulle asti, jolloin länsimaiden – Ranskan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen – ”valtio ostajana ja yksityinen, usein pörssinoteerattu ja suurikokoinen yritys laitteen toimittajana ja enenevästi palveluntuottajana” -malli levisi ainakin kaikkialle EU:ssa. Samaan aikaan aseteollisuus konsolidoitui siten, että Yhdysvalloissa on esimerkiksi sotilaslentokoneita valmistaa kolme yhtiötä ja EU:ssa kaksi. Merisodan aseissa tilanne on samankaltainen, mutta maavoimien aseissa konsolidaatio (toimijoiden yhteenliittyminen) on kesken. Joka tapauksessa markkina on oligopolistinen.lähde?

Monille uusille maille on ollut tärkeää luoda oma aseteollisuus. Näin tapahtui aikoinaan muun muassa Suomen kohdalla ja nyttemmin esimerkiksi Iranin kohdalla.lähde? Etelä-Afrikka kehitti merkittävän aseteollisuuden kauppasaartoaikana vaikka se pystyikin ostamaan länsimaista tarvitsemansa.lähde? Israelin tilanne on ollut samanlainen – oma kapasiteetti suunnitella ja valmistaa aseita, jopa viedä niitä, luo paremman neuvotteluaseman ostotilanteissa. Oma aseteollisuus on keino näyttää kansakunnan kyvykkyyttä, toisaalta esimerkiksi Iranin kohdalla sen väitettyä kyvykkyyttä muun muassa ohjustuotannossa käytetään sitä vastaan uhkakuva-skenaarioilla.[1]

Aseteollisuus voi osoitetusti toimia vaikka rauhansopimus sen kieltäisi: Versaillesin rauhansopimuksen kieltäessä muun muassa lentokoneteollisuuden Saksalta vuonna 1919, Saksa oli siirtänyt tehtaansa Hollantiin (Fokker), Sveitsiin, Suomeen (Valtion lentokonetehdas), Ruotsiin (SAAB) ja 1923 alkaen Neuvostoliittoon.lähde?

Aseteollisuuden ja muun teollisuuden osuus aseiden tuotannossa on aina ollut hämärä erottaa. Esimerkiksi Yhdysvaltain ilmavoimien tuhottua merkittävän osan Schweinfurtin kuulalaakeritehtaista vuosina 1942–1943 Ruotsin SFK lisäsi rajusti kyseisten tuotteiden vientiä Saksaan.lähde?

Nykyään esimerkiksi maailman suurimpiin aseviejämaihin kuuluvan Venäjän asevienti on keskitetty 80-prosenttisesti valtionyhtiö Rosoboroneksportille (ven. OAO Рособоронэкспорт). Se on puolestaan osa suurta, 900 000 työntekijän valtionkorporaatio Rostehiä (ven. Ростех).[2][3][4]

Maailman suurimmat aseidenviejämaat
Venäjän Sevmaš-telakalta muutostöiden jälkeen ostajamaalle Intialle vuonna 2013 luovutettu lentotukialus INS Vikramaditya.

Tällä hetkellä maailman suurin aseidenviejämaa on Yhdysvallat. Ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos SIPRIn tilastojen mukaan Yhdysvallat on ollut aseviennin tilastojen kärjessä sekä vuosina 2020 ja 2021 että kumulatiivisesti vuosina 1950-2021.[5] Niin ikään SIPRIn mukaan 2010-luvulla Venäjä on lisännyt osuuttaan kansainvälisessä asekaupassa ja esimerkiksi ollut vuonna 2013 maailman suurimpana aseidenviejänä. Myös Kiinan merkitys asekaupassa kasvoi 2010-luvulla.[6]

Oheisen taulukon arvot kuvaavat SIPRIn tilastoimaa asemyynnin laajuutta tutkimuslaitoksen kehittämällä arvotustavalla. Yksikkönä on miljoonaa SIPRI TIViä (trend-indicator value; SIPRI TIV oli alkujaan lähellä vuoden 1990 Yhdysvaltain dollaria). Esimerkiksi käytetyn asejärjestelmän kuten panssarivaunun myyntiarvoksi katsotaan 40 prosenttia uuden arvosta. Mikäli käytetty järjestelmä modernisoidaan, kauppa arvostetaan 66 prosenttiin uuden järjestelmän hinnasta. On huomattava, etteivät luvut kuvaa aseiden todellisia kauppahintoja. Monen asekaupan todellisia hintoja ei esitetä julkisuudessa.[7]

Sija 2021 Sija 2020Valtio SIPRI TIV 2021 (milj.)
1 1 Yhdysvallat 10613
2 3 Ranska 3954
3 2 Venäjä 2744
4 6 Italia 1717
5 8 Kiina 1085
6 4 Saksa 914
7 5 Espanja 612
8 12 Israel 606
9 9 Yhdistynyt kuningaskunta 601
10 7 Etelä-Korea 566
11 14 Turkki 380
12 13 Ruotsi 332
13 10 Alankomaat 299
14 11 Australia 173
15 16 Sveitsi 147
16 20 Kanada 119
17 23 Valko-Venäjä 98
18 17 Brasilia 88
19 19 Ukraina 86
20 21 Etelä-Afrikka 83

Lähde: SIPRI.[5]

Suurimmat aseviejät vuosina 1950-2021
SijaValtio SIPRI TIV 1950-2021 (milj.)
1 Yhdysvallat 713634
2 Neuvostoliitto 450754
3 Venäjä 152936
4 Yhdistynyt kuningaskunta 143986
5 Ranska 134262
6 Saksa 90060
7 Kiina 58480
8 Italia 35535
9 Tšekkoslovakia 30985
10 Alankomaat 25327
11 Israel 18873
12 Sveitsi 18102
13 Ruotsi 15860
14 Espanja 15220
15 Kanada 13015
16 Ukraina 12383
17 Puola 8380
18 Etelä-Korea 8289
19 Norja 4477
20 Brasilia 3912

Lähde: SIPRI.[5]

Maailman suurimmat aseidentuojat

Vuosina 2020-2021 maailman suurimpia aseiden tuojamaita olivat Intia, Qatar, Saudi-Arabia, Egypti, Australia ja Kiina. Oheinen taulukko listaa 20 suurinta aseidentuojaa vuonna 2021. Taulukon luvut esittävät rauhantutkimuslaitos SIPRI:n laskennallista asekaupan arvostusyksikköä (milj. SIPRI TIV).[8]

Sija 2021 Sija 2020Valtio SIPRI TIV 2021 (milj.)
1 1 Intia 4414
2 6 Qatar 1767
3 2 Saudi-Arabia 1723
4 4 Egypti 1355
5 3 Australia 1235
6 7 Kiina 901
7 53 Kuwait 899
8 12 Yhdistynyt kuningaskunta 893
9 10 Japani 885
10 8 Pakistan 884
11 9 Yhdysvallat 738
12 5 Etelä-Korea 720
13 17 Israel 610
14 13 Alankomaat 589
15 15 Norja 492
16 14 Yhdistyneet arabiemiirikunnat 440
17  Turkmenistan 359
18 18 Filippiinit 349
19 49 Tanska 345
20 20 Indonesia 328

Lähde: SIPRI.[5]

Maailman suurimmat puolustusbudjetit
SijaMaaMenot (mrd.
USD, 2021)		Osuus koko
maailmasta (%, 2021)		% maansa
BKT:sta (2021)
—Maailma yhteensä 2 113100—
1 Yhdysvallat801383.5
2 Kiina293*14*1.7*
3 Intia76.63.62.7
4 Yhdistynyt kuningaskunta68.43.22.2
5 Venäjä65.93.14.1
6 Ranska56.62.71.9
7 Saksa56.02.71.3
8 Saudi-Arabia55.6*2.6*6.6*
9 Japani54.12.61.1
10 Etelä-Korea50.22.42.8

* SIPRI:n arvio. Lähde: SIPRI.[9]

Maailman suurimmat puolustusurakoitsijat
Sija[10] Valtio Yhtiö Tulot
( miljardeissa USD)		  % osuus
puolustuksesta
1  YhdysvallatLockheed Martin 65,4 89%
2  BritanniaRaytheon Technologies 56,6 65%
3  YhdysvallatBoeing 58,2 55%
4  YhdysvallatNorthrop Grumman 36,8 55%
5  YhdysvallatGeneral Dynamics 37,9 68%
6  Britannia BAE Systems 24,7 97%
7  KiinaNorinco 71,0 25%
8  KiinaAVIC 67,9 25%
9  KiinaChina Electronics Technology Group 34,3 43%
10  YhdysvallatL3Harris Technologies 18,2 78%
11  Euroopan unioniAirbus 56,8 21%
12  KiinaCASIC 37,7 32%
13  ItaliaLeonardo 15,3 73%
14  RanskaThales Group 19,4 47%
15  YhdysvallatHuntington Ingalls 9,4 88%
16  YhdysvallatLeidos 12,3 60%
17  VenäjäAlmaz-Antei 6,6 92%
18  YhdysvallatHoneywell 32,6 18%
19  YhdysvallatBooz Allen Hamilton 7,9 70%
20  KiinaChina South Industries Group 33,9 16%
21  VenäjäOAK 6,0 82%
22  BritanniaRolls-Royce 15,2 32%
23  Yhdistyneet arabiemiirikunnatEDGE 5,0 95%
24  YhdysvallatGeneral Electric 76,6 6%
25  RanskaSafran 18,8 24%
26  JapaniMitsubishi Heavy Industries 34,7 13%
27  SaksaRheinmetall 6,7 63%
28  IsraelElbit Systems 4,7 91%
29  YhdysvallatCACI International 6,0 69%
30  Euroopan unioniMBDA 4,1 99%
31  RanskaNaval Group 3,8 99%
32  RanskaDassault Aviation Groupe 6,3 59%
33  VenäjäOSK 4,7 79%
34  YhdysvallatTextron 11,7 30%
35  IsraelIsrael Aerospace Industries 4,2 84%
36  RuotsiSaab 3,8 88%
37  YhdysvallatScience Applications International Corporation 7,1 47%
38  VenäjäTaktitšeskoje raketnoje vooruženije 3,3 98%
39  BritanniaBabcock International Group 5,7 56%
40  YhdysvallatPerspecta 4,5 70%
41  YhdysvallatAmentum 3,7 83%
42  IntiaHindustan Aeronautics 3,1 95%
43  YhdysvallatKBR 5,8 50%
44  VenäjäUnited Engine Corporation 3,9 73%
45  YhdysvallatGeneral Atomics
46  IsraelRafael 2,7 98%
47  ItaliaFincantieri 6,7 40%
48  RanskaFrench Alternative Energies and Atomic Energy Commission (CEA) 5,8 44%
49  YhdysvallatOshkosh Corporation 6,7 33%
50  Etelä-KoreaHanwha Aerospace 4,5 50%

Aseteollisuus Suomessa

Suomessa oli vuonna 2008 noin 80 aseteollisuuden yritystä, joista suurimpia Patria ja Sako.[11] Vuonna 2020 Suomi vei aseita noin 161 miljoonan euron edestä yhteensä 70 eri maahan: näistä siviiliaseiden vienti oli noin 81 miljoonaa, ja sotatuotteiden vienti noin 80 miljoonaa. Viisi suurinta vientimaata olivat Yhdysvallat, Ruotsi, Itävalta, Arabiemiirikunnat ja Ruotsi.[12] Suomi on merkittävä tekijä kansainvälisillä asemarkkinoilla: esimerkiksi Sako on Euroopan suurin kiväärinvalmistaja,[13] ja Patrian puoliksi omistama Nammo on ainoa yhtiö maailmassa, joka valmistaa maailman myydyimmän Amraam-ohjuksen moottoreita.[14] Väkilukuun suhteutettuna Suomi on ollut 2000-luvulla maailman 13. suurin aseiden viejä.[15] Kansainvälistä asekauppaa seuraavat järjestöt ovat kritisoineet Suomen asevientiä varsinkin Arabiemiirikuntiin, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin kohdistuvan viennin osalta: kaikki kolme valtiota ovat osallistuneet lähialueidensa sisällissotiin: Turkki Syyriassa ja Arabiemiirikunnat sekä Saudi-Arabia Jemenissä.[15]

Valvonta ja kansainväliset sopimukset

Aseiden tuotantoa, kauppaa ja vientiä rajoittavat niin kansallinen lainsäädäntö kuin kansainväliset sopimukset. Esimerkiksi Suomessa yrityksen on anottava aseille vientilupaa. Lupia käsittelevä viranomainen riippuu tuoteryhmästä: sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvien tuotteiden kohdalla luvan myöntää ulkoministeriö, kidutusvälineiden ja kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon käytettäviin tuotteisiin luvan myöntää sisäministeriön poliisiosasto, sotatuotteiden vientiluvat myöntää puolustusministeriö, ja puhtaasti siviiliaseiksi luokiteltaville tuotteille poliisihallitus. Mikäli vienti kohdistuu muualle kuin ETA-maihin, Australiaan, Japaniin, Kanadaan, Sveitsiin, Uuteen-Seelantiin tai Yhdysvaltoihin, vienti edellyttää ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspoliittista lausuntoa. Kielteinen lupapäätös vaikuttaa kaikkiin EU-maihin: mikäli jokin EU-maa haluaa myöntää vientiluvan samalle taholle, jonne toinen EU-maa on kolmen vuoden sisään evännyt vientiluvan, sen on perusteltava, miksi kielteiseen päätökseen johtanut peruste on poistunut.[16]

Keskeinen asevientiä rajoittava sopimus on YK:n asekauppasopimus. Siinä muun muassa määritetään, että valtio vientilupaa ei saa myöntää, jos aseita käytettäisiin kansanmurhaan, rikoksiin ihmisyyttä vastaan, siviileihin kohdistuviin hyökkäyksiin tai muihin sotarikoksiin, tai jos on olemassa huomattava riski, että aseita käytettäisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.[17]

Muita kansainvälisiä asevalvontasopimuksia, joissa Suomi on mukana: (Lähde: Ulkoministeriö[18])

Asevalvontasopimuksia, joissa Suomi ei ole mukana:

Katso myös

Lähteet
  1. Jukka Luoma: Oma aseteollisuus on julkisuusvaltti Iranille. Helsingin Sanomat, 17.10.2006.
  2. About Rosoboronexport Rosteh, rostec.ru. Arkistoitu 4.7.2014. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  3. Rostec direct control holdings and companies Rosteh, rostec.ru. Arkistoitu 20.7.2014. Viitattu 21.7.2014. (englanniksi)
  4. John C. K. Daly: Russia Seeks to Boost Arms Exports in 2015, Despite Western Sanctions Eurasia Daily Monitor Volume: 12 Issue: 25. 9.2.2015. jamestown.org. Viitattu 10.3.2015. (englanniksi)
  5. SIPRI TOP LIST TIV TABLES TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta haluttu määrä suurimpia vientimaita (suppliers) tai tuontimaita (recipients) sekä halutut vuosiluvut; (englanniksi), sipri.org, viitattu 2.6.2022
  6. SIPRI Importer/exporter TIV tables TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Exports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; (englanniksi), sipri.org, viitattu 20.7.2014
  7. SIPRI Arms Transfers Database - Methodology (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi), sipri.org, viitattu 20.7.2014
  8. SIPRI Importer/exporter TIV tables TIV=total trend-indicator value, Selite: valitaan tietokannasta esimerkiksi Imports from=All, Range of years= 2009-2013, Summarize data by recipient/supplier; (englanniksi), Stockholm International Peace Research Institute, sipri.org, viitattu 21.7.2014
  9. Dr Diego Lopes da Silva, Dr Nan Tian, Dr Lucie Béraud-Sudreau, Alexandra Marksteiner and Xiao Liang: Trends in World Military Expenditure, 2021, pdf, SIPRI, April 2022, (englanniksi), viitattu 2.6.2022
  10. THE SIPRI TOP 100ARMS‑PRODUCING AND MILITARY SERVICES COMPANIES, 2020 Stockholm International Peace Research Institute. Viitattu 8.9.2022.
  11. Jarmo Pykälä: Suomessa noin 80 aseteollisuuden yritystä PAX 04/2008. 2008. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)
  12. Suomen asevalvontaraportti ISSN 2342-3447. 2020. SaferGlobe. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)
  13. Jarmo Huhtanen: Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa Helsingin Sanomat. 26.9.2017. Viitattu 2.6.2022. (suomeksi)
  14. Timo Keränen: Valtionyhtiö Patrian yhteisyritys valmistaa jo kaikki USA:n tärkeimmän ja maailman myydyimmän ohjuksen moottorit – käytössä useissa konflikteissa Yle Uutiset. 26.11.2020. Viitattu 2.6.2022. (suomeksi)
  15. Timo Myllyniemi: Näin toimii Suomen asevienti: Sotatarvikkeita kaupataan jättisummilla – panssariajoneuvoja, tarkka-ampujien kivääreitä, patruunoita... Ilta-Sanomat. 4.3.2018. Viitattu 2.6.2022. (suomeksi)
  16. Suomen asevientilupajärjestelmä ISSN 2342-3447. 23.10.2017. SaferGlobe. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)
  17. Suomen asevientiä rajoittavat monet kansainväliset velvoitteet ISSN 2342-3447. 23.10.2017. SaferGlobe. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)
  18. Asevalvonta ja aseidenriisunta Ulkoministeriö, Asevalvonnan yksikkö. Viitattu 1.6.2022. (suomeksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.