Arya Dröttningu

Arya on haltiakuningatar Islanzadín ja edesmenneen kuningas Evandarin tytär.[2] Hän on haltioiden lähettiläs ja sarjan alussa myös lohikäärmeenmunan vartija. Haltioiden hallitseman Du Weldenvardenin ulkopuolella liikkuessaan Arya on pitänyt syntyperänsä salassa.[1]

Kirjoissa Aryaa puhutellaan arvonimellä dröttningu,[2] joka on haltioiden käyttämää muinaista kieltä ja tarkoittaa Paolinin mukaan suunnilleen samaa kuin prinsessa.[3] Kun Arya myöhemmin valitaan hallitsijaksi, arvonimi vaihtuu kuningatarta tarkoittavaan sanaan dröttning.[4]

Arya valittiin vartioimaan vardenien varastamaa lohikäärmeenmunaa ja kuljettamaan sitä Du Weldenvardenin ja Farthen Dûrin välillä. Hän joutui kuitenkin munaa havittelevan varjon Durzan väijytykseen. Arya yritti epätoivoisena lähettää munan Bromille, Carvahallin pikkukylään, mutta muna päätyikin kylän lähelle Selkärankavuoristoon, josta Eragon sen löysi. Durza vangitsi Aryan ja sai Galbatorixilta tehtäväksi selvittää, minne hän oli lähettänyt munan ja mitä hän tiesi Ellesmérasta, haltioiden pääkaupungista. Hän yritti kiristää tietoja kuukausien ajan mitä hirveimmin menetelmin - mutta turhaan. Lopulta Galbatorix määräsi, että Arya pitäisi tuoda hänen luokseen, jotta hän itse voisi hankkia nämä tiedot.

Aryan onneksi Eragon oli joutunut urgalien hyökkäyksen kohteeksi ja päätynyt samaan vankilaan kuin Arya. Matkakumppaninsa Murtaghin ja lohikäärmeensä Saphiran avulla Eragon pakeni ja pelasti Aryan. Vankilassa Aryalle oli annettu harvinaista myrkkyä Skilna Braghia. Siksi hän vaipui itse aiheutettuun kooman, mikä hidastaa myrkyn vaikutusta. Vastamyrkkyä, Tùnivorin nektaria löytyy valtakunnan ulkopuolelta vain haltioiden ja vardenien luota. Koska haltioiden luo matkaaminen olisi kestänyt pitempään, kuin Aryalla oli elinaikaa, he päättivät matkata vardenien luo Farthen Dûriin. Aryan parannuttua hän koetteli Eragonia miekoilla sekä taisteli Farthen Dûrin taistelussa, jossa hän särki Tronjheimia koristavan, kahdenkymmenen metrin mittaisen tähtisafiirin, Isidar Mithrimin, niin että taistelu kääntyy vardenien voitoksi.

Esikoisessa Arya johdattaa Eragonin Ellesmèraan päättämään lohikäärmeratsastajan koulutuksensa. Perillä selviää, että Arya on haltiakuningatar Islanzadín tytär ja kruununperillinen. Eragon on myös rakastunut Aryaan, mutta hän torjuu tämän, koska viimeisenä toivona kuningas Galbadorixin kukistamiseksi Eragonin on pistettävä kaikki tarmonsa opiskeluunsa, eikä mikään saa mennä sen edelle. Lisäksi Arya on haltia ja huomattavasti Eragonia vanhempi. Kirjan lopussa Arya taistelee myös Palavien tasankojen taistelussa.

Brisingr-kirjassa Aryan ystävystyy paremmin Eragonin kanssa. Vaikka hän puhui avoimemmin menneisyydestään ja tunteistaan nuorta ratsastajaa kohtaan, hän siltikin torjui Eragonin monet lähestymisyritykset. Hän paljasti, että hänellä oli joskus läheinen ystävä, Fäolin, joka kuoli väijytyksessä, jossa Arya samalla otettiin Durzan vangiksi. Eragonin takia Arya tunnetaan myös nimellä Arya Varjontappaja.

Jana Kirschová kuvailee opinnäytetyössään Aryaa samankaltaiseksi kuin J. R. R. Tolkienin luoma Arwen, joka esiintyy romaanissa Taru sormusten herrasta. Molemmat hahmoista ovat ylhäissyntyisiä, voimakkaita ja viisaita haltioita, jotka rakastuvat ihmiseen. Myös hahmojen nimet muistuttavat toisiaan.[5]

Vastaavasti Jan Talpan opinnäytetyössä luonnehditaan haltiaprinsessa Aryan pelastusoperaatiota Gil’eadin vankilasta kirjasarjan ensimmäisessä osassa samanlaiseksi kuin prinsessa Leian pelastus Kuolemantähdeltä elokuvassa Tähtien sota: Episodi IV – Uusi toivo. Molemmat hahmot tulevat sankarin pelastamaksi samassa vaiheessa tarinaa ja samanlaisissa olosuhteissa. Sekä Arya että Leia paljastuvat juonen kehityksen kannalta avainhahmoiksi, sillä tarinoiden alkuvaiheessa juuri Arya lähettää Eragonille lohikäärmeenmunan ja Luke Skywalker saa Kuolemantähden piirrustukset sisältävän viestin Leialta.[6]

A Study Guide for Christopher Paolini’s “Eragon” -kirjan mukaan Durzan vankeudesta vapautunutta Aryaa ei esitetä sarjan kirjoissa pulassa olevana neitona, vaan enemmänkin pulaan joutuvan Eragonin suojelijana, jolloin perinteiset sukupuoliroolit ovat päinvastaiset.[7]

• Paolini, Christopher: Esikoinen. (Eldest, 2005). Suomentanut Tarja Rouhiainen. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3222-6.
• Paolini, Christopher: Perillinen. (Inheritance, 2011). Suomentanut Sirkka Aulanko. Helsinki: Tammi, 2012. ISBN 978-951-31-5954-2.

• Arya Inheriwikissä (englanniksi)