Arvoanalyysi

Arvoanalyysi on menetelmä tuotteen kustannusten alentamiseksi ilman että sen tuottama arvo vähenisi. Arvoanalyysissä selvitetään tuotteen tai palvelun ominaisuuksia ja kustannuksia ja tarkastellaan niiden suhdetta tavoitteena löytää tähän mahdollisimman hyvä tasapaino. Tarkastelun tuloksena voidaan joko kehittää ominaisuuksia tai vähentää kustannuksia tai molempia. Menetelmää voidaan soveltaa osana tuotekehitysprojektia tai rakennusprojektia eri suunnitteluvaihtoehtojen arvioinnissa tai olemassa olevan tuoteen kustannusten hallinnassa.[1] [2]

Arvoanalyysi kehitettiin toisen maailman sodan aikana Yhdysvalloissa. Alkujaan General Electric käytti tekniikasta nimitystä Value analysis, joka suomennettiin nimellä arvoanalyysi, kun tekniikka tuotiin Suomessa koneensuunnitteluun opetukseen 1970-luvulla. Nykyään englanninkielessä tekniikasta käytetään nimitystä Value engineering.

Arvoanalyysin ideana on toimintokustannusanalyysi (hyötykustannusanalyysi), jossa luetteloidaan kaikki tuotteeseen sisältyvät ominaisuudet tai toiminnot. Näille annetaan painokertoimet. Sen lisäksi selvitetään kunkin osan osto-, valmistus-, kokoonpano- ja laatukustannukset. Lisäksi arvioidaan, kuinka paljon kukin osa vaikuttaa kuhunkin ominaisteen. Nämä ristiintaulukoidaan ja siitä saadaan laskettua, kuinka paljon kukin toiminto tuottaa kustannuksia. Työmäärän kohtuullistamiseksi sovelletaan yleensä Pareton periaatetta, jonka mukaan 20% osista aiheuttaa 80% kustannuksista, ja tarkastellaan vain noin 20% osista. Tulosten perusteella arvioidaan, onko jokin ominaisuus liian kallis tuottamaansa hyötyynsä nähden ja mitä asialle voidaan tehdä.

Jos tehdään kahden suunnitteluvavaihtoehdon arviointia, voidaan arvoanalyysi tehdä ilman kustannuksia, kun annetaan vaihtoehdoille arvosana siitä, kuinka hyvin se toteuttaa kunkin ominaisuuden. Arvoanalyysillä voidaan tarkoittaa myös pelkästään sitä, että alihankkijan kanssa tuote puretaan osiin ja tarkastellaan, kuinka tuotetta voidaan kehittää vastaamaan paremmin tilaajana tarpeita. [3]