Arvid Neovius

Neovius kuului Neoviusten professorisukuun, jonka nimi suomennettiin myöhemmin Nevanlinnaksi. Hänen vanhempansa olivat kenraaliluutnantti Frithiof Alfred Neovius (1830–1895) ja Anna Natalie Geschwend (1829–1887).[1] Hän tuli vänrikiksi Haminan kadettikoulusta Suomen Kaartiin 1881, mutta ryhtyi sitten opiskelemaan ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1885 ja lisensiaatiksi 1891 (väitöskirja Om lyfttryckets reduktion å hafsuytan). Hän toimi vakuutuskomission assistenttina 1886–1900 ja kuului Nya Pressen -lehden toimituskuntaan vuodesta 1894 aina lehden lakkauttamiseen eli vuoteen 1900 saakka. 1900–1905 hän kuului maanalaisen Fria Ord -lehden toimitukseen. Lehteä painettiin Tukholmassa ja levitettiin salaa Suomeen. Se vastusti Bobrikovin sortokautta.[3]

Neovius piti yhteyttä myös vapaamielisiin venäläisiin. Vuonna 1903 hänet karkotettiin Suomesta muiden perustuslaillisten johtajien mukana. Perustuslaillisten enemmistö pysyi Leo Mechelinin rauhanomaisen vastarinnan tiellä "Tukholman valtiopäivillä" (1903, maanpaossa). Tuolloin vähemmistöön jääneiden aktiivista vastarintaa kannattaneiden aktivistien, joiden johtohahmoja Neovius oli, tie osittain erkani muista perustuslaillisista, mutta lehden levitys Suomessa jatkui. Karkotus päättyi, kun vuonna 1905 perustuslailliset pääsivät valtaan ja ensimmäinen sortokausi päättyi. Neovius liittyi 1906 uudelleen perustetun Nya Pressen -lehden toimituskuntaan ja toimitti sen lisäksi 1907 perustamaansa aikakauskirjaa Politik och kultur.[3]

Neovius oli porvarissäädyssä Helsingin edustaja valtiopäivillä 1900 ja Loviisan edustaja valtiopäivillä 1905–1906.[4] Hänet valittiin eduskuntaan ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1907 Vaasan läänistä Ruotsalaisen puolueen ehdokkaana. Kansanedustajana hän toimi vuoteen 1916 saakka. Jo syksyllä 1914 hän laati suunnitelman itsenäisen Suomen monarkistiseksi hallitusmuodoksi, se julkaistiin vuonna 1917 kokoelmassa Frågor för dagen.[2][3]

Arvid Neovius kuoli naimattomana. Neoviuksen sisaruksia olivat arkkitehti Harald Leonard Neovius, pankinjohtaja Arthur Alfred Neovius ja kansanedustaja, koulunjohtaja Dagmar Neovius.[1]

• Om lyfttrycksvärdens reduktion till hafsytan, väitöskirja. Helsingfors 1891
• Tafeln zum Gebrauch bei stereometrischen Wägungen. Acta Societatis scientiarum Fennicae Tomus XIX, 16. Societas scientiarum Fennicae, Helsingfors 1893
• Volymator. Söderström, Helsinfors 1893
• Lösa blad ; sisältö Den 6 juli, Sommartankar, Likt och olikt ; kirj. Viktor Magnus von Born, Arvid Neovius ja Konni Zilliacus. Distributionsaffären Express, Helsingfors 1900
• En eller tvåkammarsystem?. Helsingfors 1905
• Kort öfversikt af den politiska valrätten i olika länder. Helsingfors 1906, suomeksi nimellä Lyhyt yleiskatsaus valtiolliseen vaalioikeuteen eri maissa. Helsinki 1906
• Den kommunala rösträtten : referat vid Svenska folkpartiets partidag den 1 april 1907. Helsingfors 1907
• The Finnish question in 1911 : a survey of the present position of the Finnish constitutional struggle by a member of the Finnish Diet. Harrison & Sons, London 1911
• Die finnländische Frage im Jahre 1911 : ein orientierender Überblick über den gegenwärtigen Stand des finnländischen Verfassungskampfes von einem Mitglied des Finnländischen Landtags. Duncker & Humblot, Leipzig 1911
• La question finlandaise en 1911 par un deputé Finlandais ; préface de Frédéric Passy. Schleicher, Paris 1912
• Grunddragen av Finlands statshushållning och angreppen på densamma. Studentfylkingen, Helsingfors 1912
• Striden om Finlands samhällsskick 2, Åren 1906–1912. Studentfylkingen, Helsingfors 1912
• Förslag till statsförfattning för Finland. Frågor för dagen 9. Holger Schildt, Helsingfors 1917