Arvid Frithiof Nordqvist

Arvid Frithiof Nordqvist (24. kesäkuuta 1828 Helsingin pitäjä – 24. elokuuta 1889 Pernaja[1]) oli suomalainen venäjän kielen professori ja sanomalehdentoimittaja.

Nordqvistin vanhemmat olivat Mikkelin kirkkoherra Arvid Gottfrid Nordqvist ja Amalia Gustava Landtman. Hän kävi Loviisan triviaalikoulun, Porvoon yläalkeiskoulun ja lukion ja pääsi ylioppilaaksi Helsingissä vuonna 1846. Nordqvist opiskeli Helsingin yliopistossa, valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1850.[1] Hän opiskeli venäjän kieltä Pietarin ja Moskovan yliopistoissa vuosina 1852–1857 ja 1860–1861. Nordqvist teki opintomatkoja Venäjän länsiosaan ja Itä-Eurooppaan vuosina 1865–1866.[2]

Nordqvist työskenteli Behmin yksityiskoulun opettajana Viipurissa vuosina 1857–1860, Helsingin yliopiston venäjän kielen lehtorina vuodesta 1861 sekä Helsingin lyseon venäjänopettajana vuosina 1867–1868. Hänet nimitettiin yliopiston venäjän kielen professoriksi vuonna 1868. Vuosina 1870–1873 Nordqvist toimi myös koulutoimen ylihallituksen venäjän kielen ensimmäisenä tutkijana ja vuosina 1875–1884 Helsingin ruotsalaisen reaalilyseon venäjänopettajana.[1]

Nordqvist kirjoitteli sanoma- ja aikakauslehtiin ruotsiksi ja venäjäksi[2]. Hän toimi suomen- ja ruotsinkielisen virallisen lehden päätoimittajana vuosina 1869–1872[3]. Nordqvist ei yleensä osallistunut politiikkaan,[2] mutta hänen julkaistuaan lehdessä artikkelin Suomen sodan sankarin Karl Wilhelm Malmin patsashankkeesta opiskelijat järjestivät hänen asuntonsa edessä mielenosoituksen, jonka johdosta lähes puolitoista sataa henkeä erotettiin määräajaksi yliopistosta ja koko ylioppilaskunta lakkautettiin[4].