Akseli Kurenmaa
Arvi Akseli Kurenmaa (vuoteen 1935 Karlsson;[1] 17. marraskuuta 1900 Kivennapa – 19. kesäkuuta 1968 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti. Hänen vanhempansa olivat ylikonstaapeli Akseli Karlsson sekä Maria Paavolainen. Osallistui vapaussotaan valkoisten puolella 1918. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Terijoen yhteiskoulusta 1920. Hän suoritti varusmiespalveluksensa Karjalan Kaartin Rykmentissä 1923. Hän suoritti Kadettikoulun 1.12.1923–30.9.1925 (6. kadettikurssi).
Akseli Kurenmaa | |
---|---|
1944 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. marraskuuta 1900 Kivennapa |
Kuollut | 19. kesäkuuta 1968 (67 vuotta) Helsinki |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) | Suomi |
Palvelusvuodet | 1923–1960 |
Komentajuudet |
JR1:n komentaja (1947–1949) RUK:n johtaja (1954–1955) PsPr:n komentaja (1955–1959) |
Taistelut ja sodat | talvisota, jatkosota |
Sotilasarvo | kenraaliluutnantti |
Kunniamerkit |
SVR 1. lk komentajamerkki VR 1 miekkojen kera |
Sotilasura
Valmistumisensa jälkeen hän oli Jääkäripataljoona 1:ssä nuorempana upseerina, komppanian päällikkönä ja yleisesikuntaupseerina 1925–1937. Hänet ylennettiin 1927 luutnantiksi ja 1931 kapteeniksi. Hän suoritti Sotakorkeakoulussa yleisesikuntaupseeritutkinnon 1937–1939, jonka jälkeen hänet komennettiin majurina Taistelukouluun opettajaksi 1939.
Talvisodassa hän oli 5. Divisioonan esikunnassa operatiivisen toimiston päällikkönä ja esikuntapäällikkönä. Välirauhan aikana hän oli Helsingin sotilasläänin esikunnan esikuntapäällikkönä. Jatkosodassa hän oli 12. Divisioonan esikuntapäällikkönä, Kotijoukkojen esikunnassa liikekannallepanotoimiston päällikkönä, jalkaväkirykmentti 33:n komentajana 25.3.1943–13.11.1944. Hän toimi Maasotakoululla yleisen taktiikan tuntiopettajana 1942. Jalkaväkirykmentti 33:n kotiuttamisen jälkeen (Lapin sodassa) 1. Divisioonan esikuntapäällikkönä. Hänet ylennettiin everstiksi 23.6.1944.
Sodan jälkeen hän oli 1. Divisioonan esikunnassa 1945–1947, josta hänet komennettiin Jalkaväkirykmentti 1:n komentajaksi 26.4.1947–24.2.1949. Komentajan tehtävän jälkeen hän palasi 1. divisioonan esikuntaan esikuntapäälliköksi 1949–1954. Hän toimi Reserviupseerikoulun johtajana 1954–1955 ja hänet ylennettiin kenraalimajuriksi, kun hän siirtyi Panssariprikaatin komentajaksi 30.3.1955–22.3.1959 ja edelleen 1. divisioonan komentajaksi 1959. Hän toimi jalkaväen tarkastajana ylennettynä kenraaliluutnantiksi 1959–1960. Hän erosi palveluksesta vuonna 1960.
Ns. asekätkentäjutun yhteydessä Kurenmaa oli pidätettynä noin 3 kuukauden ajan.[2]
Akseli Kurenmaan puoliso oli Oili Törnroos, jonka kanssa hän sai lapset Pekka Akseli (1933-2004), Marja Inkeri, Jaakko Arvi sekä Eeva Katri.
Kunniamerkit
- Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan komentajamerkki
- Vapaudenristi 1. luokka miekkojen kera
- 2.lk Vapaudenristi tammenlehvien kera
- 2.lk Vapaudenristi miekkojen kera
- 3.lk Vapaudenristi miekkojen kera
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki
- Suojeluskuntain ansioristi
- Vapaussodan muistomitali
- Talvisodan muistomitali
- Jatkosodan muistomitali
Lähteet
- Eversti Arvi Akseli Kurenmaa. (Arkistoitu – Internet Archive) Pohjan Prikaatin Kilta.
Viitteet
- Facta 2001, osa 9, p. 325. WSOY 1981.
- Kadettiupseerit 1920–1985, s. 370. Kajaani: Kadettikunta r.y. & Upseeriliitto r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.