Arvi Hänninen

Arvi Albin Hänninen syntyi Mikkelissä 15.7.1905. Sieltä hän muutti 1920-luvulla perheensä mukana Ouluun. Työikäiseksi vartuttuaan hän meni töihin Åströmin nahkatehtaalle, jossa tulikin sitten työskentelemään 1950-luvulle asti.

Vuonna 1933 Hänninen pääsi levyttämään. Näin hänestä tuli ensimmäinen oululainen, jonka ääni ikuistettiin äänilevylle. Oululaissyntyinen näyttelijä Hannes Veivo oli tosin levyttänyt jo edellisenä vuonna, mutta tuolloin hän ei enää asunut Oulussa. Samalla hän oli myös Kaarlo Kydön ohella ensimmäinen Lontoossa levyttänyt suomalainen levylaulaja. Hännisen lauluääntä voisi kuvailla lähinnä pehmeäksi, ei kuitenkaan ns. sametinpehmeäksi. Se ei ollut matala eikä korkeakaan.

Arvi Hänninen levytti ensimmäiset levynsä Levytukku-yhtiölle, jota johti siihen aikaan Niilo E. Saarikko. Yhtiö julkaisi levyjä Polydor- ja Edison Bell-merkeille. Polydor-levyillä säesti Walter Schutzen Filmiorkesteri. Ne levytettiin Berliinissä ja laulusolisteina olivat sen ajan uudet laulajat Kauno Raivio ja Arvi Hänninen sekä Niilo E. Saarikko itse. Edison Bell-levyt tehtiin Lontoossa. Niiden taustat soitti hanuristi Paavo Raivonen sekä Edison Bell-orkesteri. Laulusolisteina olivat johtaja Saarikon ohella Kaarlo Kytö ja Arvi Hänninen. Berliinissä levytyksiä tehtiin puolensataa, Lontoossa parikymmentä. Näistä osa julkaistiin vasta seuraavan vuoden puolella, osaa ei koskaan. Berliinin levytyksistä noin puolet oli Arvi Hännisen. Suurin osa levytetyistä kappaleista oli kotimaista alkuperää. Ulkomaisista mainittakoon Voitko vislata Hanna (Kan du visla Johanna), jossa Hänninen ohella esiintyy myös tuntemattomaksi jäänyt naissolisti. Berliinissä levytetyistä tunnetuimpia oli Kotimaan kaiho, jonka oli säveltänyt Aarne Nuotio ja sanoittanut Toivo Elomaa.

Levytukku julkaisi vuonna 1934 lähinnä Rektophon- (levytetty Prahassa) ja Bellacord-merkkisiä levyjä. Laulusolisteina Rektophon -levyillä olivat Hänninen ja Saarikko, säestäjänä Paavo Raivonen ja Rektophon -orkesteri. Bellacord -levyillä lauloi heidän lisäkseen Matti Jurva. Levytykset tapahtuivat Riiassa, Latviassa. Yhden neljäsosan niistä säesti Kalle Valkama ja Bellacord -orkesteri, yhden neljänneksen Matti Jurva ja Bellacord-orkesteri. Arvi Hännisen levytyksistä mainittakoon Uuno Mattilan säveltämä Karnevaaliprinsessa, jonka sanat Veikko Virmajoen, Missä on ystäväin (sävel: Arvo Koskimaa, sanat: Veikko Virmajoki), Armasta muistellessa (sävel: A. Yrjölä, sanat: Veikko Virmajoki) ja Vähän sitä ja tätä (sävel: U. Mattila, sanat: Toivo Elomaa). Viimeisessä neljänneksessä Bellacord -levyistä säesti Theodor Weiss ja Bellacord -orkesteri sekä lauloi Arvi Hänninen, kappaleista mainittakoon mm. Sinä olet kuin nukke ja Balalaikka.

Hännisen kotikaupunki Oulu oli 1930-luvun alkupuolella vielä pieni kaupunki, joten levyttämään päässyt henkilö muodostui pian paikalliseksi kuuluisuudeksi. Oululainen sanomalehti Kaleva nimeääkin Arvi Hännisen artikkelissaan 14. toukokuuta 1933 "tunnetuksi kotoiseksi laulajaksi." Ulkoiselta olemukseltaan Hännisen mainitaan olleen sopusuhtainen ja komea. Luonteeltaan hän oli ulospäin suuntautuva, avoin ja positiivinen ja niinpä hän sulautuikin luontevasti paikallisiin kulttuuripiireihin.

Vuonna 1935 Arvi Hänninen levytti yhdessä Eugen Malmstenin ja Rytmi-poikien kanssa Helsingissä. Levykappaleita oli puolisenkymmentä. Tämän session tunnetuimpia lienee Usko Kempin Abessinia-foksi. Samana vuonna hän levytti vielä Saarikon Levytukku Oy:lle Swingers-orkesterin säestämänä muutaman kappaleen Polydor -levymerkillä. Nämä jäivätkin viimeisiksi Hännisen Levytukulle levyttämistä kappaleista.

Viimeiset levytyksensä, kymmenkunta iskelmää Arvi Hänninen teki turkulaiselle Sointu-levymerkille vuonna 1938. Näistä tunnetuin on nimimerkki F. Voiton (Usko Kemppi) säveltämä ja sanoittama foksi Katulyhdyt.

Arvi Hänninen ei koskaan laulanut ammatikseen. Musiikki oli hänelle perheeseen rahaa tuova harrastus. Mutta vaikka Hännisen uralevylaulajana loppuikin lyhyeen, niin hänen lauluharrastuksensa jatkui lähes elämän loppuun saakka. Hän lauloi kuoroissa ja myös näytteli musiikkirooleja Oulun Näyttämöllä. Parhaimmillaan hän oli sankarirooleissa. Juhani Hänninen on myöhemmin kertonut hänen isänsä bravuurinumeron olleen Viktorian husaarin roolissa.

1950-luvun loppupuolella Arvi Hänninen perusti Ouluun oman nahka-alan yrityksen. Vaikka hänen terveytensä oli aina ollut hyvä, niin kuolema tuli yllättäen. Hän kuoli sydänkohtaukseen 27. lokakuuta 1959 vain 54-vuotiaana.

Nykyiselle sukupolvelle laulaja Arvi Hänninen on jäänyt tuntemattomaksi. Hänen kohdalleen kun ei aikoinaan sattunut osumaan yhtään ns. suurta 'hittiä.' Myös hänen levytyksistään ainoastaan vain pieni osa on myöhemmin tallennettu LP- tai CD-formaattiin. Muutamia hänen aikoinaan levyttämiään kappaleita on kuitenkin levytetty aikojen saatossa uudelleen. Tunnetuin näistä lienee Tamara tanssii Annikki Tähden levytyksenä.

Palataan vielä oululaissyntyisiin levylaulajiin, jotka levyttivät jo ennen Hannes Veivoa ja Arvi Hännistä. Hyvin tunnettu kuoromies ja tenori Hannes Saari teki jo 1920-luvulla New Yorkissa kymmeniä levytyksiä. Niin ikään Oulussa syntyneet tunnetut veljekset Martti ja Aapo Similä aloittivat levyttämisen 1920-luvun loppupuolella. Martti Similä lauloi ensimmäisen kerran Columbia-levyille 1926 Amerikan kiertueellaan ja hänen veljensä Aapo Similä levytti Kööpenhaminassa His Master's Voice-levyille ja Helsingissä Odeon-levyille. Erikoisin tapaus on Kuuno Sevander, joka oli aluksi siirtolaisena Yhdysvalloissa ja lauloi siellä New Yorkissa 1929-30 Columbia-levyille. 1930-luvun alussa hän muutti Neuvostoliittoon ja levytti sielläkin myöhemmin Melodija-merkille. Hän toimi pitkään Petroskoin suomalaisen teatterin johtajana ja eli 91-vuotiaaksi. Todennäköisesti oululaisia levylaulajia on vielä muitakin. Lähes oululaisena itseään pitänyt Jean Theslöf eli Muhoksen Janne oli myös laulaja ja tunnettu muotokuvamaalari New Yorkissa. Hänkin teki kymmeniä levytyksiä 1910-luvun lopulta vuoteen 1928 tuohon aikaan kahdelle maailman suurimmille levy-yhtiöille Victorille ja Columbialle.

• Kukkonen, Einari 1980: Isoisän gramofoni. Suomalaisen levyiskelmänvaiheita 1929-39. Jyväskylä: Kustannuskolmio. s. 106, 113-116, 126-129, 138, 156, 157, 224.
• Helin, Pekka 2001. "Arvi Hänninen oli ensimmäinen oululainen levylaulaja". Kaleva 22.6.2001: 38.
• 30.12.2008 Levyasiantuntija Toivo Tammisen "lisäys oululaisiin levylaulajiin".

• Arvi Hänninen 1933: Tamara tanssii (tango, säv. Walter Rae [=Valto Tynnilä], san. Veikko

Virmajoki [=Arvo Kalliola], sov. Arno Oja [=Alvar Kosunen]) Levytukku / Edison Bell.

• Arvi Hänninen 1933: Myrskylaulu (valssi, säv. Walter Rae [=Valto Tynnilä], san. Veikko

Virmajoki [=Arvo Kalliola], sov. Kaarlo Valkama) Levytukku / Edison Bell.

• Arvi Hänninen 1933: Niilin rannalla (foxtrot, säv. Uuno Mattila, san. Toivo Elomaa, sov.

Kaarlo Valkama) Levytukku / Edison Bell.

• Arvi Hänninen 1933: Viimeisin uutuus (foxtrot, säv. & san. U. Talka [=Usko Kemppi], sov.

Kaarlo Valkama) Levytukku / Polydor.

• Arvi Hänninen 1933: Kotimaan kaiho (foxtrot, säv. Aarne Nuotio, san. Toivo Elomaa, sov.

Kaarlo Valkama) Levytukku / Polydor.

• Arvi Hänninen 1933:Tehtaan tyttö (laulelma, säv. & san. tuntematon, sov. H. Raine [=Hannes

Konno]) Levytukku /Polydor.

• Arvi Hänninen 1934: Voitko vislata Hanna (Kan du visla, Johanna? jenkka, säv. Sten Axelsson, san. T. Nuoli) Levytukku / Polydor.
• Arvi Hänninen 1935: Abessinia (foxtrot, säv. & san. U. Talka [=Usko Kemppi], sov. Kaarlo

Valkama) Levytukku / Polydor.

• Arvi Hänninen 1938: Yö lehmusten varjossa (tango, säv. & san. Usko Hurmerinta [myöh.

Kemppi]) Sointu.

• Arvi Hänninen 1938: Lea (tango, säv. & san. Vilho Roinila) Sointu.
• Arvi Hänninen 1938: Juliana (valssi, säv. & san. F. Voitto [=Usko Kemppi]) Sointu.
• Arvi Hänninen 1938: Katulyhdyt (foxtrot, säv. & san. F. Voitto [=Usko Kemppi]) Sointu.

• Arvi Hännisen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)