Arvi Auvinen

Arvi Lennard Auvinen (7. toukokuuta 1937 Runni, Iisalmen maalaiskunta – 23. helmikuuta 2010 Eura) oli suomalainen näytelmäkirjailija, toimittaja ja tv-ohjaaja. Auvisen vanhemmat olivat maanviljelijä Arvo Auvinen ja emäntä Katri Partanen. Auvinen on ohjannut ja kirjoittanut noin 100 tv-elokuvaa ja dokumenttia. Suurin osa hänen elokuvistaan on kuvattu Pohjois-Savossa ja siellä erityisesti Sonkajärvellä. Tunnetuimpia Auvisen tv-elokuvista ovat "Olga Ryynänen ja byrokratia" (1979), "Kylymä tila" (1980) sekä "Katteellinen mies" (1981).

Auvisen elokuva-, teatteri- ja televisiokäsikirjoittamisen taustana oli hänen syntymäseutunsa Runni. Hän kuvailee Runnille johtavan tien varressa olleen aikoinaan kilometrin matkalla toista kymmentä ammattikirjoittajaa, useita kirjailijoita ja monta journalistia. Tie johti Auvisen kotikylään, Kattilalehdolle, jonka tiivis ja luova kyläyhteisö tekivät Auviseen lähtemättömän vaikutuksen. Hänen elokuvansa "On maista kaikista sittenkin" kertookin juuri Kattilalehdon tietalkoista, jonka varojenhankintaan koko kylä oli osallistunut sadoilla ohjelmailtamilla. Tie synnytti myös urheilullisen yhteistoiminnan, orkesterit ym. kulttuuriharrastuksen ja konehankintoihinkin ulottuvan talkoobuumin. Auvinen kertoo etsineensä jo tuolloin viisaita ihmisiä ja opiskeluaikoinaan hänen opettajia olivat mm. Yrjö Kallinen, Aatos Ojala, Krohnin veljekset (Sven Krohn ja Eino Krohn), Esko Ervasti, Matti Juntunen ja Lauri Mehtonen. "Kaikki he olivat äärettömän innostavia tovereita, koska osasivat vastata vaikeisiinkin uteluihini", muistelee Auvinen.

Tärkeintä Auviselle televisiodokumenteissa, dokumentaarisissa näytelmissä ja näytelmäelokuvissa oli pohtia vieraantumisen problematiikkaa, fiktion eli kuvitelman ja faktan eli todellisuuden välistä suhdetta ja katsoa, mitä tapahtuu, kun tekee elokuvia jatkuvasti samalla seutukunnalla (Ylä-Savon Sonkajärvi) apuna sen ihmisten luova lahjakkuus.

"Kielen merkitys oli filosofian opintojen (ja opetukseni) mukaan olla ihmistymisen tärkein väline ja työn tärkein toiminnallinen välikappale. Sitä se on myös kirjoitettuna kielenä. Opiskeluaikojeni jälkeen kirjailija Leo Tolstoin tuotanto innosti kielelliseen realismiin, hänen mielestään esimerkiksi William Shakespearen kieli oli valheellista, käsityöläiset ja viljelijät kun eivät työtä tehdessään puhu runomittaa. Kirjallisuudentutkija Mihail Bahtinin ajatukset taas loivat ymmärrykseni kielen eri elementtien polyfoniasta, jota itse kutsun pavlovilaisittain yhä ehdollistumaksi." Arvi Auvinen

Omasta mielestään Auvinen sai eniten vaikutteita filosofeilta Hegel, Heidegger ja Marx sekä kirjallisuudentutkija Bahtinilta.

Mediatutkija, FT Veijo Hietala arvioi Arvi Auvisen tuotantoa seuraavasti:

"Auvinen oli yksi kaikkien aikojen tuotteliaimmista ja samalla palkituimmista elokuvantekijöistä Suomessa. Auvinen muistetaan ennen muuta teostensa omintakeisesta ”auvismaisesta” tyylistä, jossa fiktion ja dokumentin rajat sekoittuvat. Tuo tyylilaji on varmasti antanut virikkeitä myöhemmille suomalaisille dokumentaristeille ja osaltaan vaikuttanut suomalaisen dokumenttielokuvan nousuun. Erityisesti Auvinen muistetaan kuitenkin tinkimättömyydestään maaseudun vähävaraisen kansanosan ongelmien kuvaajana ja elämänmuodon tallentajana: elokuvia tehtiin tavallisten ihmisten ehdoilla ja yhdessä heidän kanssaan. Tätä ”luovaa hulluuttaan” toteuttaessaan Arvi Auvinen oli todellinen suomalainen auteur, suuri elokuvataiteilija."