Arvajanjoen valuma-alue

Arvajanjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.26) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueessa (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Valuma-alueen vedet virtaavat alas Arvajan reittiä myöten ja laskevat Päijänteeseen Arvajankoskessa. Päijänne kuuluu Päijänteen alueeseen (14.22).[1][2][3]

Yleistä

Vesistöalueen sijainti

Arvajanjoen valuma-alueen pinta-ala on 259,75 neliökilometriä ja sen järvisyys on 13,51 %. Vesistöviranomaisten VALUE- verkkopalvelu antaa pinta-alaksi 263 neliökilometriä. Valuma-alueen koko on noin 25 kilometriä pitkä ja noin 20 kilometriä leveä. Se sijaitsee Kymijoen vesistön länsilaidalla ja sillä on yhteinen vedenjakaja Kokemäenjoen vesistön (35) kanssa. Kokemäenjoen vesistö ulottuu valuma-alueen länsi ja lounaispuolelle. Muissa suunnissa sitä ympäröi Päijänteen alueeseen (14.22) kuuluvia valuma-alueita ja lännessä Päijänteen lähialueen (14.221) vesistöjä. Näitä pienempiä valuma-alueita ovat pohjoisessa Kurujoen–Nytkymenjoen valuma-alueen (14.226), kaakossa Iso-Pihlajajärven valuma-alueen (14.225) ja etelässä Lummennen ja Vesijaon valuma-alueen (14.25) valuma-alueet. Arvajanjoen valuma-alue sijaitsee Pirkanmaan Kuhmoisten ja Keski-Suomen Jämsän alueilla.[2][3]

Arvajan reitti

Joki laskee Päijänteen Arvajanlahteen Arvajankoskessa. Se on Arvajan reitin alin osuus, joka on pituudeltaan vaatimattomat 350 metriä. Arvajan reitti alkaa Isojärvestä ja se muodostuu 8 koskijaksosta ja 17 järvestä tai suvantoaltaasta [4]. Ne ovat yläjuoksulta lueteltuina Kivikoski, Koekeskinen, Kotakoski, Kotajärvi, Linkinkoski, Iso Savijärvi–Alainen Savijärvi, Kukkostenjoki, Kukkolammi, Kelkäte, Jokelanjärvi, Puukoistenkosket, Pälämä, Lammi, Kähöjoki, Riihijärvi, Kassalansalmi, Kaijanjärvi, Syväsalmi, Pirttijärvi, Kapalokoski, Kapalojärvi, Lehmijärvi ja Arvajankoski. Arvajan reitin pituus on 18,4 kilometriä [5] (tai 19 km [6]) ja korkeusero Isojärvestä Päijänteeseen on 41 metriä.[3][6][5][4]

Pääuoma

Edellä selitetty Arvajan reitti muodostaa valuma-alueen pääuoman alajuoksun, joka sijaitsee vesistöalueissa Arvajan alue (14.261) ja Pälämän alue (14.262). Pääuoman yläjuoksu sisältyy Isojärven valuma-alue (14.263), jonka valuma-alue on vielä niinkin suuri kuin 156,02 neliökilometriä [7]. Isojärvellä viranomaisten vesireittikaaviossa Kiviselällä yhtyy Isojärvenlahden ja Janaselän suunnilta tulevat reitin toisiinsa. Niiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 34 ja 122 neliökilometriä. Kun viranomaisten vesireiteillä ei Vahterinsalmessa ole valuma-aluetta määrtetty, jää pääuoman vaihtoehdoksi Vahterinsalmen tai Ouninpohjan suunta. Vain Ouninpohjalle johtaa tilastoitava vesireitti ja sen pinta-ala järvialtaan ulkopuolella on 29 neliökilometriä. Tässä ei oteta lopullisesti kantaa, kumpi latvareitti kuuluisi viralliseen pääuomaan. Kummankin reitin pituus järvenselkiä pitkin olisi kartoista mitattuna yli 17 kilometriä ja Ouninpohjan metsäpuroja pitkin lisäksi 7,4 kilometriä. Pääuoman pituus on Päijänteeltä Isojärven pohjoisrannoille noin 36 kilometriä ja mahdollisen metsäpuron reitin kanssa yli 43 kilometriä.[3][5]

Vesistöalueen jako

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat neljä aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [1][2]:

  • Arvajan alue (14.261)
  • Pälämän alue (14.262)
  • Virtalanojan valuma-alue (14.264)
  • Isojärven valuma-alue (14.263)

Vesistöalueen maankäyttö

Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 82,4 %, maatalousalueita 2,5 %, kosteikkoja ja soita on 0,2 % ja rakennettuja alueita on 2,1 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 12,7 %.[7]

Lähteet

  1. Arvajanjoen valuma-alue (14.26) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2019.
  2. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. Arvajankoski, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 21.3.2023.
  4. Tähtö, Veera: Arvajan reitin hoito- ja käyttösuunnitelma (PDF) 2018. Keski-Suomen ELY. Viitattu 21.3.2023.
  5. Arvajanjoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 21.3.2023.
  6. Havumäki, Matti & Ranta, Tomi: Päijänteen järvitaimenen tila ja tulevaisuus (PDF) (sivut 2–3, 5, 6, 10–13) 2018. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry & Hämeen kalatalouskeskus. Viitattu 21.3.2023.
  7. Arvajanjoen valuma-alueen pinta-alamääritys ja maaperän käyttötilasto, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 22.3.2023
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.