Artur Malin

Nils Artur Malin (21. lokakuuta 1871 Turku[1] – 6. helmikuuta 1939 Helsinki[2]) oli pappi, sotarovasti, opettaja ja kristillisten järjestöjen sihteeri.[3]

Artur Malinin vanhemmat olivat värjärimestari Anders Malin ja Edla Amanda Lundell ja puoliso vuodesta 1903 Hildur Maria Branders. Malin tuli ylioppilaaksi 1892 ja vihittiin papiksi 1897. Hän toimi ylimääräisenä pappina Turussa 1897–1904, Suomen NMKY:n matkasihteerinä 1904–1907 ja Helsingin NMKY:n pääsihteerinä 1907–14. Pietarissa hän oli Pyhän Katarinan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra 1914–1918, Porissa kirkkoherra 1919–1921 ja Suomen armeijan sielunhoidon ja valistustyön johtaja, puolustusministeriön osastopäällikkönä, 1918–1939. Malin toimi myös uskonnon opettajana Turussa, Helsingissä ja Pietarissa. Turun NMKY:n sihteerinä, varapuheenjohtajana tai puheenjohtajana hän toimi 1897–1905, Helsingin NMKY:n johtokunnan jäsenenä 1919–1931 ja Suomen NMKY:n puheenjohtajana 1919–1931. Hänellä oli myös useita luottamustoimia. Malin julkaisi teoksen Om Kristi uppståndelse 1906 ja teoksen Konfirmatsiooniopetuksesta ja konfirmatsioonista 1912 sekä toimitti Suomen kirkon pappisliiton vuosikirjaa 1919–1927.[2][1][4] Hän oli myös Nuorten airuen toimittaja 1907–1910 ja Kotimaan avustaja lehden perustamisesta saakka.[5]

Sotarovasti Malinista tuli vuonna 1919,[4] minkä arvonimen on itsenäisyyden ajan Suomessa saanut hänen lisäkseen vain Reinhold Hedberg.[6] Malinin tapauksessa sotarovasti oli sittemmin myös hänen virkanimikkeensä puolustusvoimien kirkollisen työn johtajana.[4]