Artur Bodanzky

Artur Bodanzky (16. joulukuuta 1877 Wien – 23. marraskuuta 1939 New York) oli itävaltalaissyntyinen kapellimestari.[1]

Artur Bodanzky (1919)

Bodanzky opiskeli nuorena viulunsoittoa ja pääsi 18-vuotiaana Wienin Hofoperin jäseneksi. Vuonna 1900 hän sai ensimmäisen työnsä kapellimestarina päästessään johtamaan teatteriorkesteria České Budějoviceen. Vuonna 1903 Gustav Mahler palkkasi hänet avustajakseen Wienin Hofoperissa, mikä edisti hänen uraansa huomattavasti.[1] Vuosina 1906–1909 Bodanzky työskenteli oopperassa Prahassa ja vuosina 1909–1912 Mannheimissa; jälkimmäisessä hänen työnsä pääkapellimestarina sai Wilhelm Furtwängler.[2] Hän järjesti Mahlerin kuolemaa seuranneena vuonna (1912) festivaalin tämän kunniaksi.[1] Vuonna 1914 Bodanzky piti Johann Strauss nuoremman Lepakon Ranskan-ensiesityksen Pariisissa ja Richard Wagnerin Parsifalin Englannin-ensiesityksen Covent Gardenissa.[2] Tämän jälkeen Bodanzky palkattiin Alfred Hertzin seuraajaksi Metropolitan-oopperaan. Hän teki siellä ensimmäisen esiintymisensä johtamalla vuonna 1915 Wagnerin Jumalten tuhon. Vuosina 1919–1922 Bodanzky toimi New Symphony Orchestran kapellimestarina; tämän jälkeen se liitettiin New Yorkin filharmonikoihin. Bodanzky myös johti vuosina 1916–1931 New Yorkin Society of Friends of Musicia.[1] Hän jatkoi samanaikaisesti työtään Metropolitan-oopperassa, jossa johti kaikkiaan 1087 esitystä. Hänen sydäninfarktista johtuneen kuolemansa jälkeen suuri osa hänen työstään siirtyi Erich Leinsdorfin vastuulle.[2] Malvina Hoffman teki Bodanzkysta rintakuvan vuonna 1941.[3]

Bodanzky tunnettiin erikoistumisestaan Wagneriin, mutta hän johti myös esimerkiksi Wolfgang Amadeus Mozartin, Christoph Willibald Gluckin, Richard Straussin, Pjotr Tšaikovskin, Giacomo Meyerbeerin ja Franz von Suppén oopperoiden esityksiä. Hän johti Ernst Křenekin Jonny spielt aufin Yhdysvaltain-ensiesityksen. Bodanzkyn konserttiohjelmistoon kuuluivat Arthur Honeggerin Le Roi David, Mahlerin Das Lied von der Erde ja Leoš Janáčekin Glagoliittimessu, joiden Yhdysvaltain-ensiesitykset hän piti.[1] Moni Bodanzkyn johtama oopperaesitys äänitettiin.[2]