Arttu Halonen
Arttu Halonen (1. huhtikuuta 1885 Lapinlahti – 10. maaliskuuta 1965 Lapinlahti) oli suomalainen, lapinlahtelaiseen Halosen taiteilijasukuun kuulunut kuvanveistäjä ja taidevalimon omistaja. Hän oli Suomen ensimmäinen ammatillinen taidevalaja. Tunnetuimmat Halosen pronssivalimossa valetut veistokset olivat Jussi Mäntysen Hirvi-patsas ja Felix Nylundin Kolmen sepän patsas.
Arttu Halonen opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1907–1909 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1909–1910. Hän teki myös opintomatkoja Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Halosen töitä oli ensi kertaa esillä Helsingissä 1913.[1] Halonen oli aloittanut opintonsa 15-vuotiaana opiskelemalla metallitöitä Itä-Suomen käsityökoulussa Vuohimäellä.
Hän opetteli yhdessä kuvanveistäjäveljensä Eemilin kanssa veistosten pronssivalua. Suomessa ei tähän aikaan ollut omia pronssivalimoita vaan kuvanveistäjät joutuivat lähettämään teoksensa valettaviksi ulkomaille. Halonen osti 1918 Arttula-nimisen talon läheltä Lapinlahden rautatieasemaa ja perusti sinne Suomen ensimmäisen taidevalimon joka oli toiminnassa 35 vuotta.
Arttu Halosen vanhemmat olivat maanviljelijä Jussi Halonen ja Annaliisa o.s. Puurunen.[2] Kolmetoistalapsiseen perheeseen syntyneen Artun sisaruksia olivat kuvanveistäjä Eemil Halonen ja taidemaalari Kalle Halonen sekä ryijy- ja mattokutomon Kouvolassa omistanut Anna Halonen.
Halonen teki myös omia veistoksia jotka olivat usein lapsiaiheisia. Hän suunnitteli myös tekstiilejä sisarensa Anna Halosen kutomolle.
Julkisia teoksia
Arttu Halosen julkisia teoksia ovat:[2]
- Lapinlahden sankaripatsas (1920), Lapinlahti
- edelliseen liitetty Partiosotilas-reliefi (1941)
- Lauri Karimon muistomerkki (1952), Lapinlahti
Lähteet
- Minna Kettunen: Taidevalaja Arttu Halonen, Halosta päähän -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- AnnaQ-sivusto: Suunnittelijat (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- Arttu Halonen Kuvataiteilijamatrikkeli, kuvataiteilijamatrikkeli.fi. Viitattu 18.8.2020 (viite päivitetty).
- Halosten taiteilijasuku - Lapinlahdelta lähtöisin - Arttu Halonen Taidemuseo Eemil, eemil.fi. Viitattu 18.8.2020.