Arto Tolsa Areena

Nykyisen stadionin alueelle eli niin sanotulle Fuchsin niitylle rakennettiin pallokenttä 1930-luvun alussa. Kenttä oli alun perin hiekkakenttä, nurmikenttä rakennettiin vasta Helsingin olympialaisia varten. Kotkan urheilukeskuksessa pelattiin neljä Helsingin olympialaisten jalkapallo-ottelua: kaksi karsintaottelua ja kaksi varsinaista olympiaottelua. Kentän yleisöennätykset ovatkin näistä otteluista.[1]

15. heinäkuuta 1952 pelattiin kentällä karsintasarjan ottelu Neuvostoliitto–Bulgaria (2–1 ja.), jonka yleisömäärä oli 10 637[2] tai 10 950[3]. Ottelu oli historiallinen siinä mielessä, että Neuvostoliitto otti ensimmäistä kertaa osaa olympialaisten kilpailutapahtumaan[1]. Ottelussa oli katsomoiden lisäksi runsaasti yleisöä Tupakkavuoren rinteessä, jossa ei ollut vielä silloin Kotkan uimahallia. Pääkatsomon eteen oli pystytetty lisäpenkkejä.[2] 16. heinäkuuta pelattiin karsintasarjan ottelu Egypti–Chile (5–4), jonka yleisömäärä oli 5 354[4] tai 5 641[3].

Alkusarjan ainoa Kotkassa pelattu ottelu oli Luxemburg–Brasilia 20. heinäkuuta, joka päättyi 1–2 Brasilian voittoon (yleisömäärä 6 776[3] tai 6 971[2]). 24. heinäkuuta pelattiin puolivälierä Unkari–Turkki (7–1). Ottelun yleisömääräksi on ilmoitettu lähteestä riippuen 4 431[2] tai 4 743[3].

Toistaiseksi viimeinen SM-sarjaottelu kahden kotkalaisen joukkueen kesken on pelattu kentällä 1. elokuuta 1957. Ottelussa KTP voitti Kotkan Reippaan 3–2. Ensimmäinen SM-sarjaottelu keinovalaistuksessa pelattiin kentällä elokuussa 1981.[1]

Stadion tunnettiin pitkään Kotkan urheilukeskuksena, mutta nimettiin uudelleen suositun kotkalaisen jalkapalloilijan Arto Tolsan mukaan vuonna 2000 valmistuneen peruskorjauksen myötä. Peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin muun muassa päätykatsomo.[1] Vuonna 2015 areenan nurmi uusittiin ja vaihdettiin tekonurmeen.

Stadion on suunniteltu erityisesti jalkapallolle, eikä siellä ole yleisurheilukentän juoksuratoja kentän ympärillä, joten katsomot ovat lähellä kenttää. Tekonurmen asentamisen yhteydessä vuonna 2015 kenttää myös levennettiin. Aikaisemman nurmipohjaisen pelikentän mitat olivat 105 × 65 metriä, mikä jäi hieman UEFA:n suosituksesta 105 × 68 metriä. Kenttä on valaistu 1200 luksin voimin.

Stadionin istumapaikkojen yleisökapasiteetti on 4 200. Pääkatsomoon mahtuu yleisöä 1 900 henkeä, aurinkokatsomoon 1 500 ja päätykatsomoon 800 katsojaa. Vuonna 2005 asennettiin pääkatsomoon uudet kuppityyliset istuimet. Stadionin puukatsomo eli aurinkokatsomo on viralliselta nimeltään Satamakatsomo. Kannattajien keskuudessa puukatsomon osa on nimetty Ossi Kummun, KTP:n intohimoisen kannattajan mukaan.

Jalkapallon lisäksi stadionilla on järjestetty myös muita tapahtumia, muun muassa Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatikatselmus 2010.[5] Stadionin ympäristössä on tekonurmipohjainen ja hiekkapohjainen harjoituskenttä jalkapallolle ja pesäpallolle. Talvisin ne jäädytetään luistinradoiksi. Hiekkakentällä on järjestetty myös koiranäyttelyitä ja sirkusesiintymisiä[6].

Arto Tolsa -areena nurmipintaisena vuonna 2006.

Olympiakisojen ennätysyleisön lisäksi suurimmat seurojen yleisöennätykset ovat KTP:n yleisöennätys 6 325 katsojaa kaudella 1981 Kopareita vastaan ja FC KooTeePeen yleisöennätys 4 215 katsojaa Veikkausliigan ottelussa FC KooTeePee–TP-47 kaudella 2004.