Arto Bryggare

Bryggare oli aikanaan 110 metrin aitajuoksijana maailman huipulla. Hänen viisi ulkoratojen arvokisamitaliaan ovat edelleen ainutlaatuinen suoritus suomalaiselta pikajuoksijalta. Tämä ketju sai alkunsa vuonna 1978 ja päättyi kahdeksan vuotta myöhemmin, ja tuona aikana hän jäi vain yksissä arvokisoissa ilman mitalia.

Ensimmäisen kerran Bryggare sijoittui aikuisten arvokisoissa mitaleille 20-vuotiaana Prahan vuoden 1978 EM-kisoissa häviten DDR:n Thomas Munkeltille vain kaksi sadasosasekuntia ja Puolan Jan Pustylle yhden sadasosan. Mitalikolmikon ajat olivat 13,54, 13,55 ja 13,56. Bryggaren aika oli uusi Suomen ennätys.[3] Kaksi vuotta myöhemmin Moskovan olympialaisissa Bryggare selviytyi ensimmäisenä suomalaisena 110 metrin aitajuoksun olympiafinaaliin ja oli kuudes ajalla 13,76. Voiton vei jälleen Munkelt sadasosasekunnin turvin ennen Kuuban ”ikuista kakkosta” Alejandro Casañasia.[4]

Ateenan vuoden 1982 EM-kilpailuissa Bryggare oli vielä puolimatkassa kärjessä, mutta sitten alkoivat vanha kiistakumppani Munkelt ja Neuvostoliiton Andrei Prokofjev nousta ja Bryggare sijoittui lopulta kolmanneksi ajalla 13,60. Bryggaren pettymys purkautui kovaan itkuun.[5][6] Seuraavana vuonna Helsingissä järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun MM-kilpailut. Bryggare jäi kotikisoissa ajallaan 13,46 neljän sadasosasekunnin päähän maailmanmestaruudesta. Yhdysvaltojen Greg Foster oli suursuosikki mutta kompuroi kolmeen viimeiseen aitaan ja Bryggare pääsi heittäytymään aivan tuntumaan. Alkueränsä Bryggare voitti Suomen-ennätyksellä 13,44.[7]

Los Angelesin olympialaisissa 1984 Bryggare oli elämänsä vireessä aitoen heti alkuerissä ihanneoloissa uuden Suomen ja Pohjoismaiden ennätyksen 13,35.[8][9] Välierät hän suoritti rutiinilla kunnes oli finaalin vuoro. Siitä oli tulla farssi, sillä Greg Foster nykäisi kerran ja toisenkin. Viereisellä radalla ollut Bryggare ei voinut olla häiriintymättä Fosterin temppuilusta. Kaikki odottivatkin lähettäjän ”ylös”-komentoa, mutta sitä ei koskaan kuulunut. Tämän hyödynsi ulkoradalla juossut Yhdysvaltojen Roger Kingdom, joka voitti uudella olympiaennätysajalla 13,20. Bryggare oli kolmas ajalla 13,40 ennen Kanadan Mark McKoyta[10].

Stuttgartin EM-kisoissa 1986 Bryggare otti uransa viimeisen ulkoratojen arvokisamitalin nuoren ranskalaisen Stéphane Caristanin jälkeen ajalla 13,42. Caristanin voittoaika 13,20 oli uusi Euroopan ennätys ja täsmälleen sama kuin Kingdomin kahden vuoden takainen olympialaisten voittoaika.[10][11] Seuraavana vuonna järjestetyissä yleisurheilun toisissa MM-kisoissa Roomassa Bryggare selviytyi loppukilpailuun mutta ei kyennyt siinä starttaamaan laisinkaan verryttelyssä ilmenneen jalkavamman takia.[12]

Sisäratojen Euroopan-mestaruuskilpailuissa Bryggare voitti kahdesti kultaa ja saavutti kolme muuta mitalia. Kultaa hän voitti 50 metrin aitajuoksussa Grenoblessa 1981 ja 60 metrin aitajuoksussa Liévinissa 1987.[13] Bryggare voitti nuorten Euroopan-mestaruuden Donetskissa 1977.[14]

Bryggaren uraa varjostivat lukuisat jalkavammat, joista vaikein, akillesjänteen katkeaminen, tapahtui Hämeenlinnan Kalevan kisoissa 1988.[15][16]

Bryggaren ura sai lopullisen päätöksensä vuonna 1992 Barcelonan olympiakisoissa, joissa hän jäi ensimmäisiin alkueriin ollen eränsä viides ajalla 13,92.[17] Saman vuoden Kalevan kisoissa hän teki kuitenkin historiaa ottamalla uransa 12. Suomen-mestaruuden ajalla 13,70.[18][19]

Bryggaren Los Angelesin olympialaisten alkuerissä juoksema 13,35 säilyi Suomen ennätyksenä 2.6.2021 asti, jolloin Elmo Lakka paransi sitä ajalla 13,31.[20]

Arto Bryggare
Henkilötiedot
Syntynyt	26. toukokuuta 1958 [21]
Poliitikko
Puolue	SDP
Asema	kansanedustaja 24.03.1995–23.03.1999, 19.03.2003–20.03.2007
Vaalipiiri	Helsingin vaalipiiri
Koulutus	kauppatieteiden kandidaatti
Puoliso	Heike Drechsler
Lapset	3
Aiheesta muualla
www.bryggare.net
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Bryggare valittiin kansanedustajaksi (SDP) ensimmäisen kerran Helsingin vaalipiiristä vuoden 1995 eduskuntavaaleissa. Toiselle kaudelle hänet valittiin vuoden 2003 vaaleissa.[1] Eduskunnassa Bryggare oli valtiovarainvaliokunnan, talousvaliokunnan, tulevaisuusvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsen.[1]

Vuosina 1993–2012 Bryggare oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen. Hän ei asettunut ehdolle enää vuoden 2012 kuntavaaleissa.[22]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Bryggare sai 889 ääntä, eikä tullut valituksi.[23]

• Helsingin kaupunginvaltuutettu 1993-2012
• Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja 1998-
• Urheiluopistosäätiön valtuuskunnan jäsen

Bryggaren vanhemmat ovat apulaispoliisimestari Unto Bryggare ja Toini Rinkinen. Bryggare meni naimisiin kilpajuoksija Lotta Suvirannan kanssa 1991. Vuonna 2015 pari haki avioeroa. Heillä on kolme lasta,[24] joista poika[1] Samuli on moniottelija.[25] Arto Bryggare avioitui saksalaisen yleisurheilijan Heike Drechslerin kanssa toukokuussa 2019.[26] Bryggaren ensimmäinen vaimo oli pituushyppääjä Anna-Maija Bryggare.[27]

• Arto Bryggare Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
• .aspx Arto Bryggare. Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Ylen Elävä arkisto: Arto Bryggare aitoi historiallisen MM-hopean (19.11.1983)