Artjärvi

Artjärvi (ruots. Artsjö) on Orimattilan kaupunkiin kuuluva pitäjä Päijät-Hämeen maakunnassa. Ennen vuoden 2011 alkua Artjärvi oli itsenäinen kunta, joka oli perustettu vuonna 1866. Artjärven keskus ja ainoa taajama on Artjärven kirkonkylä, jonka taajama-alueella asui yhteensä 424 ihmistä vuonna 2018.[3] Ennen kuntaliitosta Orimattilaan Artjärven naapurikuntia olivat Iitti, Lapinjärvi, Myrskylä ja Orimattila.

Artjärvi
Artsjö
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Orimattila

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°44.8′N, 023°03.2′E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 015
Hallinnollinen keskus Artjärven kirkonkylä
Perustettu 1865 erottamalla Lapinjärvestä
Liitetty 2011
– liitoskunnat Orimattila
Artjärvi
– syntynyt kunta Orimattila
Pinta-ala 197,33 km² [1]
(1.1.2010)
– maa 177,01 km²
– sisävesi 20,32 km²
Väkiluku 1 407  [2]
(31.12.2010)
– väestötiheys 7,95 as./km² (31.12.2010)

Suurimmaksi osaksi Artjärvellä sijaitsee Pyhäjärvi, joka on keskisyvyydellä mitattuna Suomen toiseksi syvin järvi[4].

Historia
Pääartikkeli: Artjärven historia

Varhaisimmat ihmisasutuksen merkit Artjärven seudulta ovat kivikaudelta. Vakinainen asutus on alueelle muodostunut 1200- ja 1300- luvuilla. Väestöä saapui etenkin Hämeestä, mutta myös Kymijoen itäpuolelta Karjalasta. Keskiajalla Artjärvi kuului hallinnollisesti Hämeeseen. Vuonna 1557 Artjärven neljännekseksi kutsuttu pitäjä erotettiin Hämeen Hollolan emopitäjästä ja liitettiin Porvoon läänin Pernajan pitäjään. Muutosten taustalla olivat kirkolliset yhteydet. Turun rauhassa Artjärvi siirtyi Kymenkartanon lääniin ja 1831 Uudenmaan lääniin. [5]

Artjärven seutu kuului Pernajan seurakuntaan ja vuosina 1575-1865 Pernajasta eronneeseen Lapinjärven seurakuntaan. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1635 (tai 1636).[5] Aluksi Lapinjärven pappi kävi saarnaamassa, mutta vuonna 1667 Aksel Majanderista tuli seurakunnan ensimmäinen oma kappalainen.

Nyttemmin Artjärvellä toimii evankelisluterilainen Artjärven kappeliseurakunta[6], joka ollut kuntaliitoksesta lähtien osa Orimattilan seurakuntaa.[7]

Kylät

Artjärvellä on 5 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[8]

Elinkeinot

Artjärven entisen kunnan alueen suurin työnantaja on Ruskovilla Oy. Artjärven työpaikat jakautuivat alkutuotantoon (36,6 %), jalostukseen (20,8 %) ja palveluihin (39,9 %). Muita työpaikkoja oli 3,1 %.[9]

Nähtävyydet

Artjärvellä on Ursan Tähtikallion havaintokeskus, jossa on päärakennus, kolme tähtitornia ja ohjausrakennus. Keskuksen tarkoituksena on palvella Ursan jäsenistöä, toimia kouluopetuksen ja aikuiskasvatuksen tukena ja luoda puitteet harrastustoimintaan. Kunta on tehnyt Ursan kanssa yhteistyösopimuksen. Samassa paikassa on myös Viestikallion alue, jossa on monenlaisia radiolaitteita.

Tunnettuja artjärveläisiä henkilöitä

Ruokakulttuuri

Artjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hernesmutti ja uunikala sekä piimän ja talkkunan sekoitus latku.[12]

Katso myös

Lähteet
  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2010 1.1.2010. Maanmittauslaitos. Viitattu 5.3.2010.
  2. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot kuukausittain 31.12.2010. Väestörekisterikeskus. Viitattu 11.1.2011.
  3. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2018 (valitaan väkiluku 31.12. (2018) ja taajamaksi Artjärven kk) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Arkistoitu 19.10.2021. Viitattu 2.8.2020.
  4. Pyhäjärvi Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 2.7.2011. (suomeksi)
  5. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1983 (ISBN 951-1-07487-3, viitattu 2 elokuuta 2020), s. 34–36 Artjärvi (kirjasarjan osa 1: Uusimaa)
  6. Artjärven seurakunta evl.fi. Arkistoitu 17.2.2008. Viitattu 29.12.2009.
  7. Orimattilan seurakunta : Artjärven kappeliseurakunta www.orimattilanseurakunta.fi. Viitattu 8.1.2016.
  8. Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 52. Porvoo: WS, 1967.
  9. Suomen kunnat ja kaupungit, toimittanut Tarja Mäkinen, kuvannut Hannu Vallas, Perhemediat Oy, 2008, ISBN 978-952-494-182-2, painettu Sloveniassa
  10. Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 258-259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  11. Toivo J. Paloposki, Antero Penttilä ja Veli-Matti Syrjö: Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä 1962. Suomen Sukututkimusseura. Arkistoitu 13.3.2007. Viitattu 21.5.2008.
  12. Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen Ky.

    Aiheesta muualla
    Artjärvi
    Kylät

    Artjärvi • Hietana • Hiitelä • Kilosela • Kinttula • Pitkäkylä • Ratula • Salmela • Suurikylä • Villikkala

    Järvet

    Pyhäjärvi • Säyhtee • Villikkalanjärvi

    Rakennukset ja rakennelmat

    Artjärven kirkko • Päällikön talo • Tähtikallion havainto- ja koulutuskeskus

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.