Arthur Hiller

Arthur Hiller OC (22. marraskuuta 1923 Edmonton – 17. elokuuta 2016 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat[1]) oli kanadalainen elokuvaohjaaja.

Hiller vuonna 2011.

Hiller valmistui Toronton yliopistosta ja aloitti show-uransa televisiossa 1950-luvulla. Hän alkoi menestyä elokuvien parissa jo Nuoruuden huuman ohjauksen jälkeen vuonna 1957. 1960-luvulta ovat muiden muassa sellaiset elokuvat kuin Valkoisten hevosten ihme (1963), Sodassa ja rakkaudessa (1964), Rakas varkaani (1966) ja Taistelu Tobrukista (1966).

Vuonna 1970 ilmestynyt Rakkaustarina on Hillerin uran suurimpia menestyksiä: hänet palkittiin ohjauksestaan Golden Globella ja hän oli ehdolla myös Oscar-palkinnon saajaksi. Hillerin 1970-luvun muuhun tuotantoon kuuluvat esimerkiksi Don Quijote – Mies La Manchasta (1972), W. C. Fields ja minä (1976), Hopeanuoli (1976), Yön siivet (1979) ja Älkää ampuko hammaslääkäriä (1979). Hän voitti elokuvallaan The Hospital (1971) Berliinin elokuvajuhlien Hopeisen karhun.

Hillerin myöhempiä elokuvia ovat muun muassa Toivoton tapaus (1984), Muisti hukassa (1990) ja Kimppakyyti (1996). Hän toimi vuosina 1989–1993 Directors Guild of American ja vuosina 1993–1997 Yhdysvaltain elokuva-akatemian puheenjohtajana. Hänet otettiin vuonna 2002 Canada’s Walk of Fameen, ja hänestä tehtiin vuonna 2006 Kanadan ritarikunnan Officer. Vuoden 2001 Jean Hersholtin humanitaarinen palkinto myönnettiin Hillerille.

Hiller oli 14. helmikuuta 1948 lähtien naimisissa Gwen Hillerin kanssa.