Artefakti

Artefakti (latinan sanoista arte + factum ’taidolla tehty’) tarkoittaa keinotekoista esinettä (vastakohtana luonnon muodostamalle kohteelle, luonnonesineelle eli ekofaktille). Arkeologiassa sanalla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen tekemää esinettä tai rakennelmaa.

Esimerkiksi faarao Psusennes I:n kuolinnaamio on arkeologinen artefakti.

Lääketieteessä artefaktilla tarkoitetaan tutkimuslöydöstä, joka ei johdu tutkittavasta kohteesta vaan esimerkiksi tutkimusmenetelmän virheestä tai näytteen saastumisesta.

Tietotekniikassa artefaktilla viitataan usein näkyvään tai kuultavaan virheeseen. Käsite on käytössä etenkin häviöllisten pakkausmenetelmien yhteydessä.

Tuotantotaloudessa artefaktilla viitataan jonkin toimijan tietoisesta ja suunnitelmallisesta toiminnasta seuraavaan tulokseen.[1]

Sanalle artefakti on ehdotettu varsinkin estetiikan alalla kotoperäisiä vastineita tekoesine,[2] teennös[3] ja tekotuote.[4]

Katso myös

Lähteet

Lehtonen, Juha-Matti., Dark): ”Artefaktit – suunnitelmallisen toiminnan tulokset”, ”7.2 Tekninen laatu”, Tuotantotalous, s. 142. Helsinki: WSOY, 2004. 58377369. ISBN 9510281042. Teoksen verkkoversio.
Lång, Markus: Teksti metakognitiivisena artefaktina: sanataiteen ja säveltaiteen ontologiaa. Synteesi, 1998, nro 4, s. 82–94. Artikkelin verkkoversio.
Nykysuomen sanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 32. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-09108-1.
Nienstedt, Walter (päätoim.): Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja, s. 50. 5., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-194-6.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Artefakti Wikimedia Commonsissa

Siipi, Helena: Artefakti Logos-ensyklopedia. Filosofia.fi.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Lehtonen, Juha-Matti., Dark): ”Artefaktit – suunnitelmallisen toiminnan tulokset”, ”7.2 Tekninen laatu”, Tuotantotalous, s. 142. Helsinki: WSOY, 2004. 58377369. ISBN 9510281042. Teoksen verkkoversio.

[2] Lång, Markus: Teksti metakognitiivisena artefaktina: sanataiteen ja säveltaiteen ontologiaa. Synteesi, 1998, nro 4, s. 82–94. Artikkelin verkkoversio.

[3] Nykysuomen sanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 32. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-09108-1.

[4] Nienstedt, Walter (päätoim.): Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja, s. 50. 5., uudistettu painos. Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-194-6.