Arpajako
Arpajako on jo keskiaikaisissa laeissa ollut menettely perinnön jakamiseksi. Siinä perittävä omaisuus jaettiin samanarvoisiin osiin ja määrättiin arvalla, minkä osuuden kukin perillinen sai. Arpajakoa käytettiin, jos perilliset eivät pystyneet sopimaan pesän jaosta. Arpajakoa piti lain mukaan käyttää erityisesti silloin, kun pesään kuului alaikäisiä perillisiä. Myöhemmällä ajalla muunkinlainen perinnönjako oli oikeuskäytännön mukaan mahdollinen, jos voitiin osoittaa alaikäisten saaneen heille lain mukaan kuuluneen perintöosuuden.[1][2][3]
Arpajaosta säädettiin vuoden 1734 lain perintökaaren 12 luvussa. Se kumottiin uudella perintökaarella (40/1965), joka tuli voimaan vuoden 1966 alussa.[4] Uudessa perintökaaressa ei enää käytetty arpajakoa, vaan se siirtyi historiaan.
Lähteet
- KKO:n päätös 14.11.1921, Lakimies 1922 sivu 105.
- Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
- Suomalainen tietosanakirja, Weilin+Göös 1989–1993.
- Laki perintökaaren voimaanpanosta, 41/1965.