Aromaterapia

Aromaterapia on eteeristen kasviöljyjen ja -uutteiden käyttöä sairauksien hoitoon[1] sekä terveyden tukemiseen ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen.[2] Aromiterapia on luontaislääkintää, ja sitä käytetään etupäässä kokonaisvaltaisena hoitomuotona, ei vain yksittäisten vaivojen hoitoon. Aromaterapiaa käytetään myös joidenkin muiden hoitomuotojen tukihoitona.[3]

Käyttö

Aromaattisia öljyjä saadaan kukista, lehdistä, hedelmistä, kuorista, pihkasta ja juurista. Erilaisia tuoksuja ja tuoksuyhdistelmiä käytetään aromaterapiassa eri tarkoituksiin. Eteerisillä öljyillä aktivoidaan aromaterapiassa ihmisen kehon ja tunne-elämän tasapainoa ja harmoniaa.[3]

Hoitavassa aromaterapiassa öljyjä käytetään ulkoisesti: hierontaan, kylpyihin, höyryhengitykseen ja hauteisiin. Öljyjä voidaan myös haihduttaa tuoksulampulla tai -lähteellä. Yksilöllinen öljyvalinta tehdään asiakkaan kanssa yhteistyössä, ja öljyn tuoksun täytyy miellyttää asiakasta.[3][2] Lääkinnällisessä aromaterapiassa potilaat nauttivat öljykapseleita sisäisesti.[3]

Aromaterapiahieronnassa eteeriset öljyt laimennetaan ensin johonkin perusöljyyn, kuten oliiviöljyyn tai jojobaan. Laimennussuhde on 2–3 %.[4] Hieronnassa käytettävien, ihon läpi imeytyvien öljyjen uskotaan esimerkiksi vaimentavan kipuhermopäätteiden toimintaa, rauhoittavan liikehermoja ja vähentävän hermoston ylitoimintaa. Niillä uskotaan olevan myös monenlaisia muita hyödyllisiä vaikutuksia esimerkiksi ihmisen verenkiertoon, aineenvaihduntaan ja suojamekanismeihin.[3]

Aromaterapeuttisia tuoksuja käytetään esimerkiksi rauhoittamiseen, rentouttamiseen, masennuksen poistamiseen ja ahdistuksen lieventämiseen, mutta myös virkistämiseen, aktivoimiseen ja erotisoimiseen.[3]

Tutkimusnäyttö

Aromaterapian miellyttävät tuoksut voivat olla rentouttavia. Tutkimukseen perustuvaa näyttöä vaikutuksista on kuitenkin hyvin vähän, eikä hyvätasoisia tutkimuksia aromaterapian parantavista ominaisuuksista juuri ole.[5]

Vaikka aromaterapialla voi olla positiivisia vaikutuksia mielialaan, sen fysiologista terveyttä edistävistä vaikutuksista ei ole juuri saatu näyttöä. Esimerkiksi vuonna 2008 Ohion osavaltionyliopistossa julkaistussa tutkimuksessa, jossa vertailtiin piristävänä käytetyn sitruunaöljyn ja rauhoittavana pidetyn laventeliöljyn sekä veden vaikutuksia koehenkilöihin, havaittiin etteivät sitruuna ja laventeli edistä haavojen paranemista, lievitä kipua tai tehosta immuunijärjestelmää sen paremmin kuin vesikään. Sitruuna vaikutti mielialaa kohottavasti, mutta laventelilla ei esiintynyt siihen liitettyä rauhoittavaa vaikutusta.[6][7]

Lähteet
  • Kivimäki, Ulla & Hirvonen, Maarit: Hoitavat tuoksut: aromaterapiaopas. Aquarian Publications, 1992. ISBN 951-8975-15-9.

Viitteet
  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. Mitä aromaterapia on? (Arkistoitu – Internet Archive), Suomen Aromaterapeutit
  3. Kivimäki & Hirvonen 1992, s. 10–12.
  4. Kivimäki & Hirvonen 1992, s. 166, 197.
  5. Pasternack, Iris: Vaihtoehtoishoitoja tutkitaan. Impakti, 5/2004, s. 15. Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 13.12.2013.
  6. Kiecolt-Glasera, Janice K. ym.: Olfactory influences on mood and autonomic, endocrine, and immune function. Psychoneuroendocrinology, huhtikuu 2008, 33. vsk, nro 3, s. 328–339. doi:10.1016/j.psyneuen.2007.11.015. (englanniksi)
  7. Aromatherapy Falls Short, Study Finds ABC News. 24.3.2008. Viitattu 13.12.2013. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.