Armfelt
Armfelt (Armfeldt) on ruotsalaisperäinen aatelissuku, jonka jäseniä asuu myös Suomessa. Suku polveutuu talonpoika Lars Erikssonista, joka asui Frösönissä Norjan Jämtlandissa. Hänen poikansa Erich Larsson (k. 1659), joka toimi Inkerinmaalla ensin luutnanttina, myöhemmin kapteeniluutnanttina ja komendanttina, aateloitiin vuonna 1648 nimellä Armfält, ja vuonna 1650 suku introdusoitiin ritarihuoneeseen numerolla 458. Hänen pojanpoikansa, kenraali Carl Gustaf Armfelt, ylennettiin vuonna 1731 vapaaherraksi, minkä vuoksi hänen jälkeläisensä introdusoitiin ritarihuoneeseen numerolla 213. Vuodesta 1818 lähtien suku on ollut myös Suomen ritarihuoneessa. Suomessa suvusta on myös kreivillinen haara, sillä keisari Aleksanteri I korotti Gustaf Mauritz Armfeltin kreivin arvoon vuonna 1812. Ruotsin aatelinen sukuhaara sammui vuonna 1868, Suomen vapaaherrallinen sukuhaara jo vuonna 1839. Elossa ovat yhä Ruotsin vapaaherrallinen sekä Suomen aatelinen ja kreivillinen haara.
| Armfelt | |
|---|---|
 Armfelt-aatelissuvun vaakuna George Granfeltin vuoden 1889 teoksessa Finlands ridderskaps och adels vapenbok |
|
| Perustaja | Erich Larsson |
| Aateloitu | 1648 |
Tunnettuja Armfelteja
- Alexander Armfelt (1794–1876), pitkäaikainen Suomen ministerivaltiosihteeri, Gustaf Mauriz Armfeltin poika
- Alexander Johan Fredrik Armfelt (1826–1898), suomalainen Venäjän keisarillisen laivaston kontra-amiraali
- Alexandrine Armfelt (1866–1933), suomalais-venäläinen säveltäjä, Mauritz Wladimir Armfeltin tytär
- Anita Armfelt (1909–1988), kirjailija
- August Filip Armfelt (1768–1839), vapaaherra, tilanomistaja, everstiluutnantti ja valtiopäivämies
- August Magnus Gustaf Armfelt (1826–1894), tilanomistaja ja valtiopäivämies
- Carl Armfelt (s. 1956), suomalainen säveltäjä
- Carl Alexander Armfelt (1850–1925), Suomen asiain kanslian toimituspäällikkö Pietarissa, ministerivaltiosihteerin apulainen, Gustaf Vilhelm Arthur Armfeltin poika
- Carl August Reinhold Lars Armfelt (1862–1942), tilanomistaja ja valtiopäivämies, August Magnus Gustaf Armfeltin poika
- Carl Eugen Armfelt (1863–1908), arkkitehti ja virka- ja valtiopäivämies, Carl Magnus Mauritz Armfeltin poika
- Carl Gustaf Armfelt (vanhempi) (1666–1734), vapaaherra, jalkaväenkenraali
- Carl Gustaf Armfelt (nuorempi) (1724–1792), edellisen pojanpoika, vapaaherra, kenraalimajuri, Anjalan liiton johtomies
- Carl Johan Armfelt (1764–1819), sotilas ja valtiopäivämies
- Carl Magnus Mauritz Armfelt (1836–1890), teollisuus- ja valtiopäivämies
- Carl Magnus Vilhelm Armfelt (1797–1878), suomalainen kenraalilmajuri, Gustaf Mauriz Armfeltin poika
- Gustaf Magnus Armfelt (1792–1856), suomalainen kenraaliluutnantti, kuvernööri ja senaattori, Gustaf Mauriz Armfeltin poika
- Gustaf Mauritz Armfelt (1757–1814), suomalainen kreivi, hovimies, diplomaatti ja jalkaväenkenraali
- Gustaf Vilhelm Arthur Armfelt (1821–1880), suomalainen kenraalimajuri, Gustaf Magnus Armfeltin poika
- Gösta Philip Armfelt (1830–1880), vapaaherra, kirjailija
- Karl Gustaf Hjalmar Armfelt (1873–1959), kultaseppä
- Magnus Wilhelm Armfelt (1725–1795), vapaaherra ja kenraalimajuri, Gustaf Mauritz ja August Filip Armfeltin isä
- Mauritz Wladimir Armfelt (1827–1888), kreivi ja virka- ja valtiopäivämies, Alexander Armfeltin poika
Kuvia
Carl Gustaf Armfelt
Gustaf Mauritz Armfelt
Alexander Armfelt
Suvun vaakuna Halikon kirkossa.
Aiheesta muualla
- / Armfelt (1600–) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Armfelt nr 213
- Armfelt nr 458