Armenianjättiputki

Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) on sarjakukkaiskasvien (Apiaceae) heimoon kuuluva kasvilaji.[1] Se kuuluu kaukasian- ja persianjättiputken ohella Suomen jättiputkilajeihin. Se on Suomessa tavattavista kolmesta jättiputkilajista harvinaisin. Näiden lajien erottaminen toisistaan on vaikeaa.[2]

Armenianjättiputki
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Ukonputket Heracleum
Laji: sosnowskyi
Kaksiosainen nimi

Heracleum sosnowskyi
Manden.
Katso myös

  Armenianjättiputki Wikispeciesissä
  Armenianjättiputki Commonsissa
Armenianjättiputken polttama.

Laji on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella, ja siksi sen maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.[3]

Ulkonäkö ja koko

Armenianjättiputki on monokarppinen eli kerran kukkiva monivuotinen ruoho, joka kuolee kukittuaan. Se on yleensä yksivartinen ja varsi saattaa olla jopa viisi metriä korkea. Sen lehdet ovat muuntelevia, ja niiden muoto voi vaihdella typäköistä ja leveänpuoleisista lehtiliuskoista kapeisiin ja teräväkärkisiin. Lehtilapa voi olla jopa metrin levyinen. Kukan teriö säteittäinen, valkoinen. terä- ja verholehtiä yleensä viisi. Heteitä on viisi. Emiö yhdislehtinen, kaksivartaloinen, kaksiluottinen. Kukinto on kerrannaissarja, jossa on pienempiä sarjoja 50–120. Pääsarjan suojuslehdet varisevat aikaisin. Kukkii elo-syyskuussa. Sen hedelmä on 9–11 mm pitkä kaksilohkoinen matalaharjuinen lohkohedelmä. Se voi tuottaa jopa 50 000 siementä.[2][4]

Muutoin se muistuttaa ulkoasultaan suuresti yleisintä kaukasianjättiputkea ja sitä harvinaisempaa persianjättiputkea. Suomen luonnossa kasvaa myös alkuperäisiä isoja sarjakukkaiskasveja, mutta ne ovat selvästi jättiputkia pienempiä.[2][4]

Levinneisyys

Armenianjättiputken levinneisyys Suomessa tunnetaan huonosti, mutta sitä arvellaan kuitenkin olevan melko paljon tiedettyä enemmän. Venäjällä ja Virossa se on laajasti levinnyt.[2][5]

Elinympäristö

Armenianjättiputki viihtyy aurinkoisilla alueilla, ja sen torjuntakeinoksi onkin kaavailtu joskus metsittämistä.[6]

Käyttö

Armenianjättiputkea kehitettiin Euroopassa ja Neuvostoliitossa toisen maailmansodan jälkeen karjalle rehukasviksi. Se sopi kuitenkin huonosti rehuksi, koska kasveja syöneiden eläinten maitoon ja lihaan tuli sivumakua. Vuonna 1957 sitä löydettiin ensimmäisen kerran Virosta, jossa sitä kasvaa nykyisin yleisesti maaseudun karjatilojen läheisyydessä.[5]

Kuvia

Lähteet
  1. The Plant List: Heracleum sosnowskyi theplantlist.org. Viitattu 24.8.2017. (englanniksi)
  2. Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) Laji.fi. Viitattu 25.12.2017.
  3. Vieraslajit.fi vieraslajit.fi. Viitattu 25.12.2017.
  4. Armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) Luontoportti. Viitattu 25.12.2017.
  5. Korhonen, Mia: Jättiputken torjunta, s. 6–7. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö – Puutarhatalouden koulutusohjelma. Lepaa: HAMK, 2015. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 25.12.2017).
  6. Luontoturva Ky: Vieraslajit – Armenianjättiputki luontoturva.fi. Viitattu 25.12.2017.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.