Armenian kieli

Armenia
	; Armenian puhuma-alue Kaukasuksella
Oma nimi	Հայերեն [hajeren]
Tiedot
Alue	Kaukasus
Virallinen kieli	Armenia; Vuoristo-Karabah; Kypros (vähemmistökieli); Unkari (vähemmistökieli); Irak (vähemmistökieli); Puola (vähemmistökieli); Romania (vähemmistökieli); Euraasian talousunioni
Puhujia	5 900 000
Sija	ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto	armenialaiset aakkoset
Kielenhuolto	Armenian tiedeakatemia[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä	armenialaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	hy
ISO 639-2	arm (B) / hye (T)
ISO 639-3	hye
ISO 639-3	ARM
	Ohje
	Infobox OK

Armenia (Հայերեն, hajeren) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Armeniassa ja sen lähistöllä muun muassa Venäjän eteläosassa Krasnodarin aluepiirissä ja Rostovin alueella.[2] Kielellä on virallisen kielen asema Armeniassa. Armenialla on noin 5,9 miljoonaa äidinkielistä puhujaa, joista 3,1 miljoonaa asuu Armeniassa.[3] Kieltä kirjoitetaan 400-luvulla kehitetyillä armenialaisilla aakkosilla.[4] Sillä on myös kaksi keskenään ymmärrettävää standardimurretta; länsiarmeniaa puhuvat yleensä ulkomailla asuvat armenialaiset ja itäarmeniaa puhutaan Armeniassa[3].

Armeniankielistä kaiverrusta

Armenialla on tunnustetun vähemmistökielen asema Kyproksella[5], Unkarissa[6], Irakissa[7], Puolassa[8] ja Romaniassa[9]. Lisäksi se on yksi Euraasian talousunionin tunnustetuista kielistä.[10]

Fonologia

Itäarmenian äännerakenne on seuraavanlainen:

Konsonantit[11]
		Bilabiaalit	Labiodentaalit	Dentaalit/ Alveolaarit	Postalveolaarit	Palataalit	Velaarit	Glottaalit
Nasaalit		m		n			ŋ
Klusiilit	soinnittomat	p		t			k
	soinnilliset	b		d			g
	aspiroidut	pʰ		tʰ			kʰ
Affrikaatat	soinnittomat			t͡s	t͡ʃ
	soinnilliset			d͡z	d͡ʒ
	aspiroidut			t͡sʰ	t͡ʃʰ
Frikatiivit	soinnittomat		f	s	ʃ		x ~ χ	h
Frikatiivit	soinnilliset		v	z	ʒ		ɣ ~ ʁ
Approksimantit			ʋ			j
Lateraalit				l
Tremulantit				r
Napausäänteet				ɾ

Vokaalit[11]
	etu	keski	taka
suppea	i		u
välinen	ɛ	ə	ɔ
väljä			ɑ

Paino on aina sanan viimeisellä tavulla paitsi silloin, kun viimeinen tavu on määräinen artikkeli tai possessiivisuffiksi, jolloin paino on toiseksi viimeisellä tavulla.

Kielioppi

Armenia muistuttaa kieliopiltaan muita indoeurooppalaisia kieliä, mutta jotkin ominaisuudet ovat samankaltaisia kuin ympäröivissä kaukasuslaisissa kielissä.

Substantiivit

Armenian substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua. Substantiivit taipuvat luvun (yksikkö ja monikko) ja sijan (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi, ablatiivi, instrumentaali, lokatiivi) mukaan. Seuraavassa esimerkiksi sanan գիրք girkʿ 'kirja' taivutus:

	yksikkö	monikko
nom.	գիրք girkʿ	գրքեր grkʿer
akk.	գիրք girkʿ	գրքեր grkʿer
dat.	գրքի grkʿi	գրքերի grkʿeri
gen.	գրքի grkʿi	գրքերի grkʿeri
abl.	գրքից grkʿicʿ	գրքերից grkʿericʿ
instr.	գրքով grkʿov	գրքերով grkʿerov
lok.	գրքում grkʿum	գրքերում grkʿerum

Artikkelit

Armeniassa on epämääräinen ja määräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli on aina մը mə, ennen vokaalia մըն mən. Määräinen artikkeli liitetään sanan loppuun ja on -ը -ə, ennen vokaaleja tai niiden jälkeen -ն -n.

Pronominit

Armenian persoonapronominit ovat seuraavat:

	yksikkö			monikko
	1. persoona	2. persoona	3. persoona	1. persoona	2. persoona	3. persoona
nom.	ես es	դու du	նա na	մենք menkʿ	դուք dukʿ	նրանք nrankʿ
akk.	ինձ inj	քեզ kʿez	նրան nran	մեզ mez	ձեզ jez	նրանց nrancʿ
dat.	ինձ inj	քեզ kʿez	նրան nran	մեզ mez	ձեզ jez	նրանց nrancʿ
gen.	իմ im	քո kʿo	նրա nra	մեր mer	ձեր jer	նրանց nrancʿ
abl.	ինձնից, ինձանից injnicʿ, injanicʿ	քեզնից, քեզանից kʿeznicʿ, kʿezanicʿ	նրանից nranicʿ	մեզնից, մեզանից meznicʿ, mezanicʿ	ձեզնից, ձեզանից jeznicʿ, jezanicʿ	նրանցից nrancʿicʿ
instr.	ինձնով, ինձանով injnov, injanov	քեզնով, քեզանով kʿeznov, kʿezanov	նրանով nranov	մեզնով, մեզանով meznov, mezanov	ձեզնով, ձեզանով jeznov, jezanov	նրանցով nrancʿov
lok.	ինձնում, ինձանում injnum, injanum	քեզնում, քեզանում kʿeznum, kʿezanum	նրանում nranum	մեզնում, մեզանում meznum, mezanum	ձեզնում, ձեզանում jeznum, jezanum	նրանցում nrancʿum

Verbit

Verbeillä on viisi tapaluokkaa (indikatiivi, optatiivi, konditionaali, imperatiivi ja nesessitatiivi) ja viisi aikamuotoa (preesens, imperfekti, futuuri, preteriti ja aoristi). Verbijärjestelmä on hyvin monimutkainen.

Murteet

Itä- ja länsiarmenia jakautuvat vielä erikseen useampiin alamurteisiin:[12]

Itäarmenia
- Agulis-Meghri
- Ararat
- Gharabagh-Shamakhi
- Khoy-Maragha
Länsiarmenia
- Antiokia
- Artial
- Vähä-Aasia
- Bolu
- Hamshenic
- Kilikien
- Mush-Tigranakert
- Stanoz
- Vanic
- Yozgat

Kielinäyte

»Բոլոր մարդիկ ծնվում են ազատ ու հավասար՝ իրենց արժանապատվությամբ եւ իրավունքներով: Նրանք օժտված են բանականությամբ ու խղճով եւ պարտավոր են միմյանց վերաբերվել եղբայրության ոգով:»

Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»

(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [13]

Lähteet

sci.am Armenian National Academy of Sciences. Viitattu 3.3.2012.
Glottolog 4.4 - Eastern Armenian glottolog.org. Viitattu 21.11.2021.
Ethnologue: Armenian (englanniksi) Viitattu 6.1.2015.
ScriptSource - Armenian written with Armenian script scriptsource.org. Viitattu 21.11.2021.
Christos CHRISTODOULOU: Western Armenian – Cypriot Arabic: new century, new speakers? Cyprus - European Commission. 14.2.2017. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
Kenesei, István: Minority languages in Hungary efnil.org. 2009. Arkistoitu .
Iraqi Constitution (pdf) 2005. constituteproject.org. Viitattu 8.6.2020.
Pisarek, Walery: The relationship between official and minority languages in Poland (pdf) 2009. efnil.org. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)
Saramandu, Nicolae & Nevaci, Manuela: Multilingvism şi limbi minoritare în România 2009. Institutul de Lingvistică „Iorgu Iordan - Alexandru Rosetti”. Arkistoitu 14.12.2019. Viitattu 8.6.2020. (romaniaksi)
Договор о Евразийском экономическом союзе (pdf) 2015. Евразийский экономический союз. Viitattu 21.11.2021. (venäjäksi)
Dum-Tragut, Jasmine: Armenian: Modern Eastern Armenian. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2009. (englanniksi)
Glottolog 4.2.1 - Eastern-Western Armenian glottolog.org. Viitattu 29.7.2020.
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto

Aiheesta muualla

Indoeurooppalaiset kielet

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] sci.am Armenian National Academy of Sciences. Viitattu 3.3.2012.

[2] Glottolog 4.4 - Eastern Armenian glottolog.org. Viitattu 21.11.2021.

[ethnologue-3] Ethnologue: Armenian (englanniksi) Viitattu 6.1.2015.

[4] ScriptSource - Armenian written with Armenian script scriptsource.org. Viitattu 21.11.2021.

[5] Christos CHRISTODOULOU: Western Armenian – Cypriot Arabic: new century, new speakers? Cyprus - European Commission. 14.2.2017. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)

[6] Kenesei, István: Minority languages in Hungary efnil.org. 2009. Arkistoitu .

[7] Iraqi Constitution (pdf) 2005. constituteproject.org. Viitattu 8.6.2020.

[8] Pisarek, Walery: The relationship between official and minority languages in Poland (pdf) 2009. efnil.org. Viitattu 8.6.2020. (englanniksi)

[9] Saramandu, Nicolae & Nevaci, Manuela: Multilingvism şi limbi minoritare în România 2009. Institutul de Lingvistică „Iorgu Iordan - Alexandru Rosetti”. Arkistoitu 14.12.2019. Viitattu 8.6.2020. (romaniaksi)

[10] Договор о Евразийском экономическом союзе (pdf) 2015. Евразийский экономический союз. Viitattu 21.11.2021. (venäjäksi)

[dumtragut-11] Dum-Tragut, Jasmine: Armenian: Modern Eastern Armenian. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company, 2009. (englanniksi)

[12] Glottolog 4.2.1 - Eastern-Western Armenian glottolog.org. Viitattu 29.7.2020.

[13] Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto