Armen Tahtadžjan
Armen Leonovitš Tahtadžjan (ven. Армен Леонович Тахтаджян, arm. Առմեն Թախտաջյան, Armen Tahtadžjan; 10. kesäkuuta (J: 28. toukokuuta) 1910 Şuşa, Jelizavetpolin kuvernementti (Vuoristo-Karabah), Venäjän keisarikunta – 13. marraskuuta 2009 Pietari) oli neuvosto-armenialainen kasvitieteilijä. Hän tuli kansainvälisesti kuuluisaksi ”Tahtadžjanin järjestelmänä” tunnetulla siemenkasvien luokittelujärjestelmällään. Tahtadžjan myös kehitti laajalti käytössä olevan kasvimaantieteellisten alueiden jaottelun.
| Armen Tahtadžjan | |
|---|---|
| Армен Леонович Тахтаджян | |
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Armen Leonovitš Tahtadžjan |
| Syntynyt | 10. kesäkuuta 1910 Şuşa, Jelizavetpolin kuvernementti, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 13. marraskuuta 2009 (99 vuotta) Pietari, Venäjä |
| Arvonimi | professori, akateemikko |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Vladimir Leontyevich Komarov ja Dmitriy Ivanovitsj Sosnovskiy |
| Tutkimusalue | kasvitiede |
| Palkinnot | Leninin kunniamerkki, sosialistisen työn sankari |
 Nimikirjoitus |
|
Tahtadžjan valmistui vuonna 1932 Tbilisin Yleisliittolaisesta subtrooppisten viljelykasvien instituutista ja työskenteli sen jälkeen Suhumissa kasvintuotantoinstituutissa. Vuodesta 1938 hän työskenteli Jerevanin valtionyliopistossa, vuodesta 1944 sen professorina ja samalla Armanian tiedeakatemian kasvitieteen instituutin johtajana. Hän ei hyväksynyt lysenkolaisuutta ja menetti siksi tehtävänsä. Vuosina 1949–1961 hän oli Leningradin yliopiston professori ja vuodesta 1954 myös johti laitosta Neuvostoliiton tiedeakatemian kasvitieteen instituutissa. Vuosina 1976–1987 hän toimi tämän kuuluisan Komarov-instituutin johtajana.
Tahtadžjan oli NKP:n jäsen vuodesta 1946. Hänet nimitettiin Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi 1966 ja akateemikoksi (varsinaiseksi jäseneksi) 1972. Hän oli Neuvostoliiton kasvitieteen seuran (1973), IUBS:n kasvitieteen osaston (1975) ja Kansainvälisen kasvitieteen yhdistyksen (1975) puheenjohtaja. Kunnianosoituksena hänet kutsuttiin useiden ulkomaisten tiedeakatemioiden jäseneksi, mm. Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian (1971) ja Suomalaisen tiedeakatemian (1971). Hänelle myönnettiin Leninin kunniamerkki ja sosialistisen työn sankarin arvonimi (1990).
Tahtadžjanista käytetty auktorilyhenne on Takht..
Teoksia
- Morfologitšeskaja evoljutsija pokrytosemennyh, 1948
- Voprosy evoljutsionnoi morfologii rastenii, 1954
- Proishoždenije pokrytosemennyh rastenii, 1954
- K voprosy proishoždenii umerennoi flori Jevrazii, 1957
- Die Evolution der Angiospermen, 1959
- Osnovy evoljutsionnoi morfologii pokrytosemennyh, 1964
- Osnovnyje fitohorii pozdnego mela i paleotsena na territorii SSSR i sopredelnyh stran, 1966
- Sistema i filogenija tsvetkoryh rasteni Nauka, Moskova, 1967
- Flowering plants: origin and dispersal, 1969
- Proishoždenije i rasselenije tsvetkovyh rasteni, 1970
- Evolution und Ausbreitung der Blütenpflanzen, 1973
- Floristitšeskije oblasti Zemli, 1978
- A.L. Takhtajan, T.J. Crovello & A. Cronquist: The floristic regions of the world. University of California Press, 1978
- A.L. Takhtajan: Evolutionary trends in flowering plants. Columbia University Press, New York 1991
- A.L. Takhtajan: Diversity and Classification of Flowering Plants. Columbia University Press, New York 1997
- A.L. Takhtajan. Flowering Plants. Springer Verlag, 2009.