Arkkitehti (lehti)

Arkkitehti (lyh. ark) on vuodesta 1903 lähtien ilmestynyt arkkitehtuuria käsittelevä suomalainen aikakauslehti. Lehden on perustanut Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) edeltäjä Arkitektklubben, ja vuodesta 1921 alkaen sitä on julkaissut vuonna 1919 perustettu SAFA.[1] Se on Suomen vanhin rakennusalan lehti ja maailman vanhimpia arkkitehtuurilehtiä. Lehti ilmestyi ruotsinkielisenä 1903–1919.[2] Lehden – silloin nimeltään Arkitekten – ensimmäinen päätoimittaja oli Bertel Jung 1903–1905.[3] Vuonna 2009 päätoimittajan tehtäviin astui Jorma Mukala.[4]

Arkkitehti
The Finnish Architectural Review
Lyhenne	ark
Lehtityyppi	aikakauslehti
Aihealue	arkkitehtuuri
Julkaisija	SAFA
ISSN	ISSN 0783-3660
Perustettu	1903
Päätoimittaja	Kristo Vesikansa
Kotikunta	Helsinki
Kotimaa	Suomi
Ilmestymistiheys	6 kertaa vuodessa
Kieli	suomi ja englanti
Aiheesta muualla
Kotisivu
Infobox OK

Arkkitehti sisältää arkkitehtuurin asiantuntijoiden kirjoittamia esittelyjä ja arvioita Suomen arkkitehtuurista. Artikkelit käsittelevät muun muassa uusia kiinnostavia rakennuksia, rakentamattomia suunnitelmia, entistämisiä, sisustuksia ja yhdyskuntasuunnittelua. Jokainen lehden numero pyritään laatimaan ajankohtaisia artikkeleita sisältäväksi teemakokonaisuudeksi. Joissakin numeroissa luodaan myös retrospektiivisiä katsauksia huomattavien suomalaisten arkkitehtien töihin. Lehden Areena-palstalla puolestaan esitellään tiivistetymmin arkkitehtuurin, muotoilun ja kuvataiteen uusimpia ilmiöitä, alan tutkimusta, tuoreita kirjoja sekä arkkitehtuurin virtauksia muissa maissa. Lehdessä on perinteisesti käyty myös monipuolista ja kriittistä arkkitehtuurikeskustelua, ja monet lehdessä esitetyt mielipiteet ovat kiteytyneet osaksi laajempaa näkemystä.[1]

Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, ja kussakin numerossa on keskimäärin sata sivua. Lehti on lähes täysin kaksikielinen, eli jokaisen artikkelin tekstiosuudesta on sekä suomen- että englanninkielinen versio ja myös lehdessä julkaistujen kuvien kuvatekstit ovat sekä suomeksi että englanniksi. Jokaisen numeron yhteydessä ilmestyy lisäksi irrallinen Arkkitehtuurikilpailuja-liite, joka esittelee tärkeimpien ajankohtaisten arkkitehtikilpailujen tuloksia.[1]

Lehti ilmestyi ensin vuosikymmeniä kokonaan mustavalkoisena, mutta 1980-luvun alusta lähtien lehden kannet olivat jo säännöllisesti värillisiä. Vähitellen värikuvien määrä lisääntyi myös sisäsivuilla, ja lehden linjaa avarrettiin aiempaa enemmän kohti kansainvälisiä vaikutteita. Vuodesta 1996 lähtien lehti on ilmestynyt kauttaaltaan nelivärisenä. Internetissä on myös Arkkitehti-lehden verkkosivut, joilla julkaistaan jokaisesta numerosta pienimuotoinen verkkoversio.[1] Lehden perinteisenä käytäntönä oli 2000-luvun alkuun saakka, että arkkitehdit voivat itse kirjoittaa lehdessä omista suunnitelmistaan, mutta päätoimittaja Harri Hautajärvi (2000–2008) lopetti käytännön.[5]

Lehden päätoimittajina ovat Bertel Jungin jälkeen toimineet muun muassa Sigurd Frosterus, Birger Brunila, Carolus Lindberg, Martti Välikangas, Hilding Ekelund, Yrjö Lindegren, Aulis Blomstedt, Veikko Larkas, Aarno Ruusuvuori, Nils Erik Wickberg, Pekka Laurila, Kirmo Mikkola, Marja-Riitta Norri, Kaarin Taipale, Pentti Kareoja, Esa Laaksonen ja Harri Hautajärvi.[6][7][8]

Harri Hautajärven mukaan Arkkitehti-lehteen kohdistui hänen aikanaan myös painostusta. Vuonna 2002 lasiteollisuuden tyytymättömyys lehden lasiarkkitehtuuria käsitelleeseen teemanumeroon purkautui päätoimittajalle lähetettyinä kielteisinä viesteinä ja Lasirakentaja-lehdessä julkaistuina kirjoituksina. Hautajärven laatiman vastineen torjumisesta Lasirakentaja-lehti sai Julkisen sanan neuvoston langettavan päätöksen.[5][9]