Arkkiatri

Arkkiatri (m.kreik. ἀρχή, arkhē ’yli-, pää-’ ja ἰατρός iatros ’lääkäri’) on korkein Suomessa lääkärille myönnettävä arvonimi. Sen myöntää Tasavallan presidentti, ja Suomessa voi olla vain yksi arkkiatri kerrallaan.[1] Itsenäisyyden ajan Suomessa arkkiatri on mielletty lääkärikunnan vanhimmaksi.

Muutoin arkkiatreilla on pitkä ja monivaiheinen historia. Arkkiatri oli alun perin hallitsijan henkilääkäri, esimerkiksi Rooman valtakunnassa keisarin henkilääkäri (archiatri palatini). Neron lääkäri Andromakhos vanhempi olikin ensimmäinen, jota kutsuttiin arkkiatriksi.

Ruotsin kuninkaan hovilääkäreitä alettiin kutsua arkkiatreiksi ensin Kaarle IX:n aikana. Hänen arkkiatrinsa oli Kasper Fidler eli Casparus Fidlerus (1570–1613). Myöhemmin arkkiatriksi nimettiin hovilääkärien lisäksi muitakin ansioituneita lääkäreitä. Arvonimeä myönnettiin Ruotsissa aina vuoteen 1856, ja se otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1995.

Arkkiatrin arvon Suomessa on saanut kaikkiaan 12 lääkäriä, joista itsenäisyyden aikana vuoden 1928 jälkeen kuusi. Nykyiselle arkkiatrille, professori Risto Pelkoselle, arvonimi myönnettiin vuonna 1995.

Suomalaiset arkkiatrit
NimiVuodet[2]
Gabriel von Bonsdorff1817–1831
Johan Agapetus Törngren1833–1859
Lars Henrik Törnroth1844–1864
Evert Julius Bonsdorff1859–1898
Otto Edvard August Hjelt1885–1913
Johan Isak Björkstén1896–1912
Klas Richard Sievers1928–1931
Juho Jaakko Karvonen1933–1943
Werner Oswald Renkonen1943–1951
Arvo Henrik Ylppö1952–1992
Nils Christian Edgar Oker-Blom1992–1995
Risto Lauri Agathon Pelkonen1995–

Viitteet
  1. Arkiater hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. Forsius, Arno: Arkkiatrin arvonimi ja Suomen arkkiatrit 2010. A. Forsius. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 18.7.2020.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.