Arkadi Avertšenko
Arkadi Timofejevitš Avertšenko (ven. Арка́дий Тимофе́евич Аве́рченко; 1881 Sevastopol, Krim, Venäjä)1925 Praha, Tšekkoslovakia) oli venäläinen sanomalehtimies ja satiirikko. Hän kirjoitti sekä romaaneja että näytelmiä. Avertšenko julkaisi kirjoituksiaan Satirikon- ja Novyi Satirikon -julkaisuissa, joita hän myös itse toimitti.[1]
Arkadi Avertšenko | |
---|---|
Arkadi Avertšenko, 1919 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1881 Sevastopol, Krim, Venäjä |
Kuollut | 1925 (43–44 vuotta) Praha, Tšekkoslovakia |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | venäjä |
Aiheesta muualla | |
Avertšenkon sivusto (venäjäksi) | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sisällissodan jälkeen Avertšenko työskenteli toimittajana eri lehdissä ja muutti 1920 ensin Konstantinopoliin ja sieltä Prahaan.[1]
Avertšenko julkaisi 1910 esikoisteoksensa, novellikokoelman Vesjolyje ustritsi. Hän arvostelee neuvostojärjestelmää 1922 julkaisemassaan kokoelmassa Djužina nožei v spinu revoljutsii ('Tusina puukkoja vallankumouksen selkään'), johon Leninkin reagoi.[1]
Suomennetut teokset
- Pääartikkeli: Luettelo Arkadi Avertšenkon suomennetusta tuotannosta
- Iloisia juttuja: venäläistä huumoria; alkutekstin 13. painoksesta suomentanut A. H. Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1912 – suom. K. Halonen. 2. p. Karisto 1933
- Humoreskeja; eri kokoelmista valinnut ja suomentanut Juhani Konkka. WSOY 1953
- Pienoisnäytelmiä; suom. Katriina Andrianov. Helsinki: Näytelmäkulma 1994 (Näytelmät valittu kokoelmista Tšërtova djužina ja Bengalskie ogni)
Lisäksi novelleja on julkaistu suomeksi Hyvää yötä, kunnes nukutte -antologioissa ja aikakauslehdissä.
Lähteet
- Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Avertšenko, Arkadi”, Otavan kirjallisuustieto, s. 63. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.