Argumentum ad logicam

Argumentum ad logicam on argumentaatiovirhe, joka merkitsee premissivirhepäätelmää; se tunnetaan myös nimellä ”argumentointi virhepäätelmään vedoten”. Sen yleinen kaava on:

1. A: sta seuraa P
2. A on argumentointivirhe
3. Siispä P on epätosi

X: Kaikki kissat ovat eläimiä. Misse on eläin. Siispä Misse on kissa.

Y: Eikä ole! Tuo on non sequitur! Kaikki eläimet eivät ole kissoja! Misse ei missään tapauksessa ole kissa!

Tässä Y:n vastalause X:n non sequiturista on kyllä totta ja argumenttina validi, mutta siitä kuitenkaan ei seuraa, etteikö Misse voisi olla kissa. Loogisesti tämä tilanne on NOTin käyttöä tilanteessa, jossa operandin pitäisi olla OR. Siispä Y syyllistyy argumentum ad logicamiin.

X: Olen saksalainen, koska puhun saksaa.

Y: Mutta myös itävaltalaiset puhuvat saksaa. Tuo on kytkykauppavirhe, saksan puhuminen ja saksalaisuus eivät millään muotoa kulje käsi kädessä, joten et ole saksalainen!

Tässäkin oikea vastaus olisi et välttämättä ole saksalainen. Loogisesti tässä tilanteessa käytetään NOT AND tilanteessa, jossa operandin pitäisi olla OR.

Tästä argumentointivirheestä on olemassa myös käänteinen muoto:

1. A:n perustelu on P
2. A:sta seuraa Q
3. Siispä P on tosi, kun Q on tosi

Kun pudotan tämän pallon, enkelit työntävät sitä alaspäin. Niinpä se saa kiihtyvyyden 9,81 metriä sekunnissa toiseen.

Tässä johtopäätös Q (vapaasti putoava kappale saavuttaa putoamiskiihtyvyyden) on oikea, mutta sen perustelu P (enkelit työntävät sitä alaspäin) on virheellinen.