Pandemrix

Pandemrix-rokotteen hyvin yleisiä haittavaikutuksia ovat päänsärky, väsymys, kuume, lihassärky ja nivelkipu sekä kipu, punoitus, turvotus tai kovettuma injektiokohdassa. Yleisiä sivuoireita ovat kuumotus, kutina tai mustelma injektiokohdassa, lisääntynyt hikoilu, vilunväristykset ja flunssankaltaiset oireet sekä rauhasten turpoaminen niskassa, kainalokuopassa tai nivusissa.[10]

Melko harvinaisia oireita ovat käsien ja jalkojen pistely ja puutuminen, väsymys, huimaus, ripuli, oksentelu, vatsakipu, sairauden tunne, kutina, ihottuma, huono olo, unettomuus ja yleistyneet ihoreaktiot kuten nokkosihottuma. Harvinaisia oireita ovat anafylaksia, kouristukset ja vaikea, pistävä tai jyskyttävä kipu yhdessä tai useammassa hermossa sekä verihiutaleiden niukkuus, joka voi johtaa verenvuotoon tai mustelmiin. Hyvin harvinaisina oireina on raportoitu vaskuliitti sekä neurologiset häiriöt, kuten enkefalomyeliitti, neuriitti ja Guillain-Barrén oireyhtymä.[10]

Hyvin yleisiä oireita esiintyy vähintään yhdellä kymmenestä rokotetusta. Yleisiä oireita esiintyy vähintään yhdellä sadasta, melko harvinaisia oireita vähintään yhdellä tuhannesta, harvinaisia oireita vähintään yhdellä kymmenestätuhannesta ja hyvin harvinaisia oireita enintään yhdellä kymmenestätuhannesta rokotetusta.[10] Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hyvin harvinaiset oireet tulevat esiin kun Pandemrix-rokotetta käytetään laajasti.[11]

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle oli 17.12.2009 mennessä ilmoitettu seuraavia Pandemrix-rokotteen vakavia haittavaikutuksia, joilla on ollut vähintään ajallinen yhteys rokotukseen. Rokotuksen jälkeinen haitta ei välttämättä tarkoita, että rokotus olisi sen aiheuttanut.[12]

• 20 sairaalahoitoa vaativaa allergista reaktiota, joista kolme anafylaksiatapausta
• neljä alkuraskauden keskenmenoa
• neljä kasvohermohalvausta
• kolme mahdollista kuulohermosta johtuvaa toispuolista kuulon alenemaa
• yksi ennenaikainen synnytys ja vastasyntyneen lapsen menehtyminen
• yksi Guillain-Barrén oireyhtymän oirekuvan uusiminen
• yksi rokotuksenjälkeinen kuolema, jonka ei katsottu johtuneen rokotteesta.

Yli kymmenellä suomalaislapsella Suomessa ja Ruotsissa huomattiin elokuussa 2010, että lasten narkolepsiatapausten ilmaantuminen oli kohonnut ajallisessa yhteydessä sikainfluenssapandemiaan ja rokotuksiin. Suomessa oli havaittu ainakin 14 narkolepsiatapausta (keskimääräinen ilmaantuvuus 3/vuosi), ja Ruotsissa oli ilmoitettu kuusi narkolepsiatapausta mahdollisina Pandemrixin haittavaikutuksina.[13][14] Tammikuussa 2011 narkolepsiatapausten lisääntymisen ja Pandemrixin yhteyttä tutkinut THL:n Kansallinen narkolepsiaryhmä totesi että mikään muu taustalla vaikuttava tekijä tuskin voi selittää taudin lisääntymistä. Tällöin rokotteen haittavaikutusrekisterissä oli 54 lapsen tai nuoren (4–19 v) narkolepsiatapausta.[15] Uudet tutkimukset ovat herättäneen epäilyjä H1N1 viruksen kyvystä aiheuttaa narkolepsiaa rokotteesta riippumatta.[16]

Norjan lääkeviranomainen sai 1 300 haittavaikutusilmoitusta. Niistä 108:ssa ilmoitettiin maku- ja hajuaistin häiriöistä, joista 51 oli lieviä ja ohimeneviä.[17]

Saksassa maan hallitus on kieltänyt rokotteen käyttämisen ministerien, muualla työskentelevien virkamiesten sekä sotilaiden rokottamisen Pandemrixillä.[18]

Elokuussa 2010 Pandemrixin käyttö keskeytettiin.[4] Ennen rokotuksia narkolepsiaan oli sairastunut 61 henkilöä vuodessa mutta vuonna 2010 sairastui 109 henkilöä (ero 48), sittemmin määrä on palannut normaaliksi.[4] Korkein lisäriski oli 4–19-vuotiailla, 6 tapausta 100 000 rokotetusta.[5]

Silti THL:n työryhmän ja Euroopan lääkeviraston laskelmien mukaan jopa narkolepsiariski mukaanlukien Pandemrix-rokotuskampanjan hyödyt ylittivät kampanjan haitat selvästi[5]. Suomessa rokote esti rekisteritietojen perusteella 80 000 sikainfluenssatartuntaa.[5]

Euroopan lääkeviraston mukaan sikainfluenssarokotteiden turvallisuudesta ja tehokkuudesta on ollut vain rajallisesti tietoa jäsenmaiden ottaessa rokotteet käyttöönsä. Massarokotusten aikana tietoja rokotteiden turvallisuudesta ja tehokkuudesta kerätään muun muassa terveyskeskuksista, asiantuntijoilta ja akateemisilta tutkimuslaitoksilta. Vastuu tutkimusten toteuttamisesta ja rahoittamisesta on pääasiassa kullakin rokotevalmistajalla.[19]

Rokotteen turvallisuutta tutkitaan rokotuskampanjan aikana erityisesti lapsilla, raskaana olevilla naisilla ja henkilöillä joiden vastustuskyky on alentunut sairauden vuoksi.^lähde? Massarokotusten aikana kerätään aktiivisesti tietoja erityisesti rokotteen harvinaisista ja vakavista riskeistä, kuten Guillain-Barrén oireyhtymästä ja muista neurologisista sairauksista.[19]

Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Timo Vesikari kritisoi THL:n Pandemrixin valintaa. Useat tutkijat sanoivat, että apuaineen takia saattaa ilmetä autoimmuunireaktioita, vaikka narkolepsiaa kukaan ei osannut ennakoida. Syksyllä 2009 Vesikari pyrki osoittamaan, että meneillään oli maailman suurin turvallisuuskoe.[20]

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan rokotteen piti olla turvallinen,[21] mutta 1. helmikuuta 2011 THL myönsi selkeän yhteyden rokotuksissa käytetyn Pandemrix-rokotteen ja narkolepsiatapausten välillä.[22] 1.9.2011 sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välinen yhteys vahvistettiin, kun Kansallinen narkolepsiatyöryhmä totesi loppuraportissaan, että rokote kasvatti 4–19-vuotiaiden lasten ja nuorten sairastumisriskin lähes 13-kertaiseksi[23].

Kyseessä ovat HLA DQB1*0602-riskiperimää kantavat henkilöt, joilla on valkosolujen perinnöllinen toimintahäiriö. Se näyttää olevan tavalla tai toisella yhteydessä skvaleenipitoisen AS03-tehosteaineen aikaansaaman vasta-aineen muodostumisen kanssa, mikä on voinut laukaista näillä henkilöillä taudinkuvan. Tätä apuainetta eli adjuvanttia ei ole kausi-influenssaa vastaan lanseeratussa kolmoisrokotteessa, vaikka siinä vuonna 2010 onkin H1N1-osa.[24]

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vain osa Pandemrix-eristä aiheutti kohonneen narkolepsiariskin[25]. Tämä aiheuttaa vaikeuksia aiemmille teorioille selittää sivuvaikutuksen ilmaantuminen.

Suomalaistutkijoiden mukaan haittavaikutusten syynä oli todennäköisesti rokotteen sisältämän viruksen eräs proteiini.[26] Joka neljäs suomalainen on perimältään riskialtis rokotteen haittavaikutuksille.[27]

Tutkijoiden mukaan geneettisesti alttiissa henkilöissä, joilla oli sama HLA-DQB1 0602 -kudostyyppi, elimistön omat T-lymfosyytit tulkitsivat rokotteen sisältämän viruksen valkuaisaineet ja potilaan aivojen valkuaisaineen samankaltaisiksi, ja hyökkäsivät molempia vastaan[28]. Tätä autoimmuunireaktiota vahvisti rokotteessa ollut voimakas tehosteaine adjuvantti[28]. Sairastumisen taustalla voi lisäksi olla jokin muu tulehdusreaktio, joka voimisti elimistönimmuunivastetta[28]. Näiden syiden yhteisvaikutus laukaisi tyypin 1 narkolepsian geneettisesti alttiissa henkilöissä[28].

Pandemrix-rokotteen otti Suomessa vuosina 2009–2010 lähes 2,8 miljoonaa ihmistä[29]. Heistä 236 sai Lääkevahinkovakuutuspoolilta korvauksia narkolepsiasta[29]. 131:n muun korvaushakemus hylättiin, heistä monen kohdalla siksi, että korvauksen­hakijan narkolepsiaoireet olivat alkaneet yli kahden vuoden kuluttua rokotuksesta[29]. Seitsemän hylkäyksen saaneista nosti asiasta oikeuskanteen[29]. Käräjäoikeus katsoi, että syy-yhteys rokotteen ja sairastumisen välillä oli olemassa, vaikka narkolepsia todettiin yli kaksi vuotta rokotuksen jälkeen[29]. Oireet olivat alkaneet pian rokottamisen jälkeen, mutta diagnoosi oli tehty vasta vuosia myöhemmin[29]. Oikeus velvoitti Lääkevahinko­vakuutus­poolin maksamaan kantajien korvaukset[29]. Aiemmin kielteisen korvauspäätöksen saaneet voivat hakea asiansa uudelleenkäsittelyä Lääkevahinkovakuutuspoolista[30].